Kurdien ja arabien välit kiristyvät Irakissa

Sunnien ja shiiojen keskinäiset kiistat ovat lientyneet Irakissa, mutta samalla aluekiistoista johtuva jännitys Irakin kurdien ja arabien välillä on kasvanut.

Irakin armeija lähetti elokuussa joukkoja kurdien valvomalle alueelle tulenarkaan Diyalan maakuntaan yrittäen näin vahvistaa keskushallituksen roolia alueella.

Seurauksena oli kurdien asevoimien eli peshmerga-joukkojen vetäytyminen tukikohdistaan Khanaqinin kaupungin ympäristössä.

Jännitys laukaistiin hätäratkaisulla, jonka mukaan sekä peshmergat että armeija pysyvät loitolla Khanaqinista. Kurdien voitoksi voi lukea sen, että kaupunkia valvomaan jäivät heidän poliisinsa.

Kurdien mukaan hallitus testaa heidän voimiaan. Jos kurdit jättävät Khanaqinin, armeija ajaa heidät pois muiltakin kiistellyiltä alueilta Kirkukin ja Mosulin öljykenttien ympäristössä, he uskovat.

Kirkuk ja Mosul kiistelyn kohteena

Irakin pohjoisosassa sijaitsevan itsehallinnollisen Kurdistanin presidentti Masud Barzani arvioi, että Irakin hallitus haluaa rajata Kurdistanin samalle alueelle kuin Yhdysvaltain vuonna 2003 vallasta kampeama Saddam Hussein.

"Jos Irak lähettää joukkojaan kiistellyille alueille, me teemme samoin. Jos he lähettävät yhden prikaatin, meiltä tulee kaksi", Barzani uhosi syyskuun lopulla.

Lausunto lisäsi jännitystä ja teki selväksi, että kurdit ovat valmiita sotimaan Irakin hallitusta vastaan, vaikka heillä on siinä ministereitä ja myös maan presidentinvirka.

Arabit ovat puolestaan varoittaneet peshmergoja ylittämästä sinistä linjaa, joka erottaa itsehallinnollisen Kurdistanin maakunnat - Arbilin, Suleimanijan ja Dohukin - muusta Irakista.

Kiistellyt alueet - Khanaqin, Kirkuk sekä Mosul ympäristöineen - eivät ole kurdien hallinnassa, mutta he lukevat ne historiallisen kotimaansa osiksi.

Alueelta karkotettiin Saddamin aikana kymmeniätuhansia kurdeja ja tilalle muutti arabeja etelästä. Arabien mukaan kurdit koettavat nyt palata alueille ja häätää heidät.

Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin kurdit saivat ennennäkemättömän vallan pohjoisessa ja valtakunnan politiikassa. Nyt näyttää siltä, että kuherruskuukausi hallituksen kanssa on ohi.

Pääministeri Nuri al-Malikin shiiajohtoinen hallitus, jossa kurdit ovat mukana, uhkailee kurdeja ensi kertaa asein.

Liittolaisuus on Irakin politiikassa yleensä lyhytkestoista ja vaihtelevaa. Turvallisuustilanteen koheneminen onkin rohkaissut Malikia haastamaan entisiä ystäviään.

Keskushallinnon vahvistamista kurdien kustannuksella

Armeijan toimet ovat järkyttäneet Irakin kurdeja, jotka vuoteen 2003 asti olivat sodassa liki kaikkien Irakin hallitusten kanssa.

Pahimmat muistot liittyvät Saddamiin, joka 1980-luvulla pani toimeen kurdien kansamurhan surmaten 100 000 – 200 000 henkeä.

Kurdistanin pääministeri Nechirvan Barzani arvioi Voice of America -radion haastattelussa, että Bagdad toimii taas vanhan kaavaan mukaan: heikko keskushallitus jättää kurdit rauhaan, mutta voimistuessaan se käy näiden kimppuun.

"Luulimme, että se olisi ohi uudessa Irakissa, jota jälleenrakennetaan uudelle pohjalle", hän sanoi.

Maliki on puolustellut toimintaansa sillä, että Irak tarvitsee vahvan keskushallinnon.

Arabipuolueiden mukaan kurdien 17 prosentin osuus maan budjetista on liian suuri, samoin kuin heidän edustuksensa keskushallinnossa. Kurdien osuus Irakin 30-miljoonaisesta väestöstä arvioidaan 15-20 prosentiksi.

Tarkkailijoiden mukaan shiiojen ja sunnien välien koheneminen koituu kurdien tappioksi. Lisäksi omia kurdejaan pelkäävä Turkki painostaa Irakia vähentämään näiden valtaa.

Irakin hallitus on reagoinut hyvin lievästi Turkin armeijan iskuihin rajan yli pohjoisessa. Yhdysvallat puolestaan pyrkii vakauttamaan Irakia painostamalla kurdeja tekemään myönnytyksiä arabeille.

Kurdijohtajilla on edessä kovat ajan, sillä Kurdistanin ja Bagdadin alue- ja budjettikiistat ovat ratkaisematta. Tähänastiset tapahtumat voivat olla vain tyyntä myrskyn edellä.