Kiina seuraa finanssikriisiä varuillaan

Talousgurut eri puolilla maailmaa yllyttävät Kiinaa ottamaan kaiken hyödyn Yhdysvalloista alkaneesta finanssikriisistä ja vahvistamaan omaa rooliaan maailmantaloudessa. Kiinan johto reagoi kuitenkin pidättyvästi.

Kiinan pitäisi johtaa Yhdysvaltain finanssikriisin pelastustöitä, maailman rikkaimpiin kuuluva meksikolainen Carlos Slim kehotti hiljan.

"Aiemmin teollisuusmailla oli varantoja, ja ne rahoittivat kehitysmaita, mutta nyt teollisuusmaat, - Yhdysvallat etunenässä - saavat rahoituksensa kehitysmaista", hän selitti.

"Kiina ei voi sivuuttaa tällaista tilaisuutta helposti. Olemme etsineet innokkaasti sijoituskanavia pääomillemme, mutta ennen kriisiä kohtasimme ulkomailla ja etenkin Yhdysvalloissa myriadeittain näkyviä ja näkymättömiä esteitä", Shanghain Fudan-yliopiston taloustieteen professori Chen Jie pohtii.

Oma talous kunnossa

Kiinan johto reagoi kuitenkin pidättyvästi. Vakavaraisuudestaan huolimatta Kiinan valtio ja pankit eivät ole riehaantuneet ostelemaan horjuvia amerikkalaisyrityksiä.

Kiinan johtajat ovat ilmaisseet tukensa Yhdysvaltain roskapankkihankkeelle, mutta luvanneet auttaa vain pitämällä oman taloutensa kunnossa.

Kiinan paras palvelus on tässä tilanteessa vakaan ja nopean kasvun ylläpitäminen, pääministeri Wen Jiabao vakuutti äskettäin. Maan keskuspankki korostaa valuutan vakautta ja työpaikkojen luomista.

Varovaisuus johtunee osin siitä, että kriisi on jo kutistanut Kiinan aiemmin Wall Streetillä tekemiä investointeja rajusti. Hallitus on saanut kotimaan lehdissä ja nettipalstoilla huutia huvenneista sijoituksistaan.

Kiinan lehdet ennustavat Yhdysvaltain menettävän kansainvälistä vaikutusvaltaansa ja pitävät kriisiä rangaistuksena amerikkalaisten "pöyhkeydestä ja ahneudesta".

"Tavallisten amerikkalaisten niskaan kaatunut kriisi johtuu Wall Streetin pankkiirien ahneudesta", taloustutkija Wang Songqi sanoi China Business Journalille.

Talouskasvu pitää kommunistit vallassa

Kiinan johtajista harvat ovat kuitenkaan yhtyneet eurooppalaisten poliitikkojen kritiikkiin, jossa kriisin syyksi nähdään anglosaksinen kapitalismin malli.

Ensimmäisten Wall Streetiltä ostettujen osakkeidensa romahtamisesta nolostuneet Kiinan johtajat ovat eniten huolissaan oman maan talouskasvun hidastumisesta.

Kiinan kommunistipuolueen valta nojaa reippaan talouskasvun jatkumiseen ja kansan vaurastuttamiseen. 30 viime vuoden aikana kiinalaiset ovat tulleet aiempaa rikkaammiksi, mutta eivät juurikaan vapaammiksi. Maan johto on pystynyt pitämään olot vakaina juuri talouden jatkuvan kohenemisen ansiosta.

Pew-tutkimuslaitoksen keväisen kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia kiinalaisista oli tyytyväisiä maansa valitsemaan suuntaan. Osuus kaksinkertaistui vuodesta 2002. Yhdysvalloissa tyytyväisiä oli tänä vuonna 23 prosenttia.

Kasvu hidastuu

Kiinan kasvu on kuitenkin sidoksissa kansainväliseen talouteen, joka ruokkii sitä ulkomaisten sijoitusten ja viennin kautta. Hidastumisesta näkyy jo merkkejä. Kansantuote kasvoi viime vuonna 11,9 prosenttia, mutta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vauhti oli pudonnut 10,1 prosenttiin.

Peking on ryhtynyt vastatoimiin, joihin kuuluu rahapolitiikan u-käännös. Viime vuonna torjuttiin ylikuumenemista ja inflaatiota kiristämällä rahahanoja, mutta nyt luotonantoa on löysätty. Lisäksi on luvattu verohelpotuksia tekstiilinviejille, joita heikkenevä kysyntä ja kustannusten nousu koettelevat.

Asiantuntijat odottavat, että kommunistipuolueen keskuskomitean seuraava täysistunto päättää turvata kasvua höllentämällä rahapolitiikkaa vielä reippaammin.