Yhteenottojen kierre uhkaa jakautunutta Boliviaa

Yhä pahemmin jakautuneelle Bolivialle povataan "pitkiä riitojen ja kuolemantapausten täyttämiä vuosia".

Bolivian vasemmistolainen intiaanipresidentti Evo Morales ei ole päässyt sopimukseen oikeisto-opposition kanssa ja hakee nyt tukea politiikalleen uudesta kansanäänestyksestä.

Äänestys koskisi vastikään laadittua perustuslakia, joka parantaisi intiaanien asemaa ja takaisi presidentille toisen virkakauden.

Vasemmisto liikkeellä

Moralesin kannattajat – ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt, kokapensaan kasvattajat ja muut pienviljelijät, ammattiyhdistysliike, slummiasukkaat ja vasemmistolainen älymystö – aloitti 13. lokakuuta presidenttiä tukevan 200 kilometrin marssin Orurosta kohti pääkaupungin La Pazin parlamenttitaloa.

Marssi painostaa lainsäätäjiä järjestämään kansanäänestyksen uudesta perustuslaista. Sen luonnosteli vaaleilla valittu kansalliskokous, jossa Moralesin Liike sosialismiin (MAS) -puolueella oli enemmistö.

Kansanliikkeen painostus keskittyy opposition hallitsemaan kongressin senaattiin.

Bolivian tilanne ei näytä lupaavalta sen jälkeen, kun Moralesin neuvottelut maakuntien kuvernöörien kanssa epäonnistuivat lokakuun alussa, Talonpoikien tutkimuskeskuksen johtaja Carlos Laruta arvioi.

Hänen mukaansa sekä MAS että vauraisiin idän maakuntiin nojaava oikeisto ovat vahvistuneet viime vuosina.

Etelä-Amerikan köyhin maa

MAS hosui uuden perustuslain läpi vuoden 2007 lopulla kansalliskokouksessa, jota oppositio boikotoi. Neljä oikeiston hallitsemaa maakuntaa puolestaan antoi laittomaksi tulkitun itsehallintojulistuksen.

Laruta ennustaa vaikeita vastakkainolon vuosia kamppailussa, joka keskittyy ensin kongressiin jatkuakseen kaduilla ja palatakseen taas neuvottelupöytään loputonta kehää kiertäen.

Kuolonuhreilta ei ole tähänkään asti vältytty osapuolten ajoittaisissa yhteenotoissa.

Bolivia on Etelä-Amerikan köyhin maa, joka jakautuu yhä syvemmin kahtia. Lännen ylängöillä elää väestön enemmistö - vähävaraiset intiaanit - ja idän alangoille keskittyvät valkoihoisten jälkeläiset sekä valtaosa tuottoisasta taloudesta: maakaasu, teollisuus ja tehoviljely.

Tarkkailijoiden mukaan Bolivian kumpikin osapuoli uskoo nyt vahvistuneensa ja kamppailee yhä kiihkeämmin vallasta.

Morales sai 67 prosentin kannatuksen elokuisessa kansanäänestyksessä, jolla hänet aiottiin panna viralta. Se tulkittiin tueksi vuodesta 2006 vallassa olleen hallituksen sosiaalipolitiikalle.

Nyt Morales ajaa entistä pontevammin perustuslakia, joka takaisi syrjityille alkuperäisasukkaille lisää poliittisia ja taloudellisia oikeuksia.

Moralesille kaksi jatkokautta?

Samalla Morales vahvistaisi itselleen toisen valtakauden, tai oikeastaan kaksi. Hallitus näet kaavailee, että uuden perustuslain mukaiset presidentinvaalit pidettäisiin ensi kesänä ja siitä alkaisi Moralesin ensimmäinen viisivuotiskausi, jota voi lain mukaan seurata vielä toinen.

Hanke miellyttää oppositiota yhtä vähän kuin suunniteltu maauudistus, joka kutistaisi suuria tuottamattomia maaomaisuuksia.

Pieni toivo kompromissista elää vielä. Tutkija Mario Galindon mukaan MAS voi taipua muuttamaan uutta perustuslakia suuntaan, joka lisäisi maakuntien kaipaamaa itsehallintoa.

Vastapalvelukseksi oikeiston Podemos-puolue sattaa antaa tarvittavan tuen peruslakia koskevan kansanäänestyksen järjestämiselle.