Asekauppa ruokkii selkkauksia ja köyhyyttä
Maailmassa käytetään vuosittain aseisiin liki 950 miljardia euroa. Selkkauksiin
joutuneisiin maihin tulvii aseita, jotka käännetään lopulta avuttomia
siviilejä vastaan, ihmisoikeusjärjestöt sanovat ja vaativat
kuolemankaupalle tiukkoja sääntöjä.
Maailmassa käytetään vuosittain aseisiin liki 950 miljardia euroa. Selkkauksiin joutuneisiin maihin tulvii aseita, jotka käännetään lopulta avuttomia siviilejä vastaan, ihmisoikeusjärjestöt sanovat ja vaativat kuolemankaupalle tiukkoja sääntöjä.
"Jos jokin maa näyttää olevan alttiina sodalle, ei ole oikein
myydä sille aseita. Asekauppaa on säännösteltävä tai valvottava,
varsinkin, jos ostajamaat ovat osallisena konfliktissa", sudanilainen
Valentino Deng korostaa IPS:n haastattelussa.
Hänen kokemuksensa ovat pohjana Dave Eggersin tuoreessa
romaanissa What is the What, joka kertoo fiktion keinoin Dengin ja
muiden Sudanin sisällissotaa paenneiden ihmisten elämästä.
Kun hyökkääjät polttivat Dengin kylän, hän joutui eroon
perheestään ja lähti muun poikajoukon mukana pakoon jalkaisin. Matka
Keniassa sijaitsevalle pakolaisleirille oli täynnä vaaroja ja
vaikeuksia.
"Näin ilmapommituksissa surmattuja ihmisiä ja tuhkaksi
poltettuja kyliä. Se pani miettimään, mistä kaikki nämä aseet tulevat",
Deng kertoo.
"Kuin kuivasi lattiaa, vaikka hana valuu täysillä"
YK:n rauhanturvajoukkoja Kongon demokraattisessa tasavallassa
johtanut kenraali Patrick Cammaert puolestaan näki käytännössä, ettei
aseistariisunnasta ole mitään hyötyä, ellei samaan aikaan suitsita
asekauppaa.
"Tuntui siltä kuin yrittäisi kuivata lattiaa, vaikka hana valuu
täysillä. Aseista riisutulla ryhmällä oli viikon päästä uudet pyssyt ja
ammukset", hän kuvailee.
Kehitysapujärjestö Oxfam Internationalin tuore raportti
paljastaa, miten vastuuton asemyynti vie pohjan monen köyhän maan
kehityspyrkimyksiltä. Asekauppa verottaa valtion kassaa tai ruokkii
sotaa – usein molempia.
Korruptiota vastaan taisteleva Transparency International
-järjestö lukee asemyynnin yhdeksi kolmesta lahjuksille altteimmasta
kaupan lajista maailmassa.
"Selvää on, että jos halutaan saavuttaa kehitystavoitteet,
kuten köyhyyden vähentäminen ja terveydenhuollon ja koulutuksen
parantaminen, niin asekauppa on saatava kuriin", Oxfamin raportin
laatinut Katherine Nightingale sanoo.
YK:n asettamien vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa
pahimmin kompuroivista 34 maasta 22 on parhaillaan osallisena
selkkauksessa tai lopettamassa sellaista, tilastot kertovat.
Oxfam laskee, että vuosina 1990-2005 kaikkiaan 23 Afrikan
maata menetti yhteensä yli 200 miljardia euroa konfliktien vuoksi.
Niitä ruokkineista aseista 95 prosenttia tuli Afrikan ulkopuolelta.
Irakissa miljoona laitonta asetta
Amnesty International kertoi syyskuussa, että Yhdysvaltain ja
Irakin hallitusten rahoittamat asekaupat ovat vyöryttäneet Irakiin
miljoona laitonta asetta vuodesta 2003 lähtien. Puuttuvan tai
vajavaisen valvonnan vuoksi iso osa tappovälineistä on nyt kateissa tai
kapinallisten käsissä, Amnesty sanoo.
Oxfam vaatii raportissaan kattavaa ja tehokasta kansainvälistä
sopimusta turvaamaan asekaupan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tähänastiset sopimukset ovat sen mukaan riittämättömiä.
"Osissa Afrikkaa on vahvoja alueellisia sopimuksia, mutta se
ei riitä. Asekauppa on globaalia, ja haluamme globaalin
asekauppasopimuksen varmistamaan valtioiden vastuullisuuden
hankinnoistaan", Nightingale sanoo.
Esitys asekauppasopimuksesta sai joulukuussa 2006 YK:n
yleiskokouksessa taakseen 153 valtiota. Jatkosta neuvotellaan lokakuun
lopulla YK:ssa.
Hankkeen kannattajien mukaan eräät valtiot, kuten Kiina,
Intia, Egypti, Pakistan, Venäjä ja Yhdysvallat, ovat ponnistelleet
saadakseen sopimusehdotuksen torjuttua tai ainakin lykättyä tai
vesitettyä sitä.
Amnesty, Oxfam ja muut järjestöt kehottavat YK:n yleiskokousta
aloittamaan ensi vuonna neuvottelut asekauppasopimuksesta niin, että
sitova paperi valmistuisi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia