Hispaniolan saari käy ahtaaksi

Haitilaisten siirtolaisten lynkkaukset ja joukkokarkotukset ovat tuttuja Dominikaanisessa tasavallassa. Maat jakavat Karibialla sijaitsevan Hispaniolan saaren. Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa.

"Joukko pistoolein, viidakkoveitsin ja puukoin aseistautuneita dominikaaneja tuli kostamaan meille. Katkaisin jalkani pyrkiessäni pakoon palavasta talostani", kertoo Elena Piti, Haitin puolelta naapurimaahan muuttanut seitsemän lapsen äiti.

"Harkitsen paluuta Haitiin, koska pelkään ja olen menettänyt kaiken: asunnon, rahat ja työpaikan", sanoo Franklin Jean, joka löytyi piileskelemästä läheiseltä pellolta.

Hyökkäyksiä hökkelikylään

Piti ja Jean asuivat sokeriplantaasin työläisten hökkelikylässä Dominikaanisen tasavallan Montecristin maakunnassa Haitin rajan tuntumassa.

He joutuivat kostohyökkäyksen kohteeksi lokakuun lopussa, kun paikallinen viljelijä oli murhattu ja tekijäksi epäiltiin tämän haitilaista renkiä. Hökkelikylässä sytytettiin tuleen 25 taloa, ja noin 200 haitilaista lähti pakoon.

Päivää aiemmin nuorisojengi tappoi kaksi haitilaista ja haavoitti yhdeksää Bahorucon maakunnassa. Kipinän antoi sielläkin dominikaanimiehen kuolema, josta syytetään haitilaista.

Haitilaisten siirtolaisten lynkkaukset ja joukkokarkotukset ovat tuttuja Dominikaanisessa tasavallassa. Maat jakavat Karibialla sijaitsevan Hispaniolan saaren.

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, mutta kurjuutta riittää myös naapurissa, varsinkin Montecristin ja Bahorucon alueella.

Tasavallassa on yhdeksän miljoonaa asukasta ja arviolta 800 000 haitilaista siirtolaista. Haitin väkiluku on 8,6 miljoonaa, josta 80 prosenttia elää köyhyydessä. Rajan takana köyhien osuus jää 25 prosenttiin.

Ihonväri ennakkoluulojen pohjana

Haitilaisten valtaenemmistö on mustia, mutta taloutta hallitsee pieni vaaleaihoisempien joukko. Dominikaanisessa tasavallassa enemmistönä on rotusekoitus, jonka edustajat eivät miellä itseään mustiksi.

Vuonna 2004 julkistetun selvityksen mukaan ihonväriin liittyvät ennakkoluulot ovat yksi syy haitilaisten syrjintään naapurimaassa.

Haastatelluista haitilaissiirtolaisista 71 prosenttia kertoi kuulleensa solvauksia ihonvärinsä, kotimaansa tai työnsä takia.

Maiden hallitukset sopivat muuttoliikkeestä 1980-luvulla, kun Haitista tarvittiin halpaa työvoimaa naapurimaan sokeripelloille. Nyt siirtolaisuus on paljolti laitonta.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan noin 40 prosenttia Dominikaanisen tasavallan haitilaisista työskentelee maataloudessa ja melkein toinen mokoma rakennuksilla.

Siirtolaisvirta on karannut viranomaisten käsistä, tutkija Bridget Wooding sanoo. Karkotuksia pannaan toimeen säännöllisesti, mutta haitilaisten määrästä ei ole hänen mukaansa varmuutta.

Koska haitilaiset ja näiden jälkeläiset eivät voi laillistaa asemaansa, he jäävät ilman koulutusta ja terveydenhuoltoa ja ovat turvattomia työelämässä, Wooding jatkaa.

Amnesty International on tuominnut haitilaisiin kohdistuvan syrjinnän ja karkotukset Dominikaanisesta tasavallasta.

Lokakuun lopun kahakoiden jälkeen häädöt kuitenkin kiihtyivät. Viranomaisten mukaan niiden kohteeksi joutuu jopa 30 000 haitilaista vuodessa.

Marraskuun alussa Dominikaaninen tasavalta uhkasi sakoilla maatiloja ja rakennusfirmoja, jotka pestaavat luvattomia haitilaisia tai syyllistyvät työvoiman riistoon.