YK-joukoilla valtavat haasteet Kongossa

YK:n päätös rauhanturvajoukkojensa vahvistamisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa ei riitä ratkaisemaan alueen suunnattomia ongelmia. EU:lta toivotaan pikaisempaa apua.

Kun Itä-Kongon Riwindissä puhkesi hiljan yhteenottoja, alueella olevat YK-joukot pysyivät leirissään.

"Emme voineet mennä ulos joutumatta ristituleen", Kongon Monuc-joukkojen sotilastiedottaja Jean Paul Dietrich sanoo.

Monen mielestä juuri Monucin pitäisi mennä väliin selkkauksissa, mutta sen mandaattina on siviilien suojelu, ja taisteluihin sekaantumista tulee välttää.

Kongolaiset moittivat Monucia, koska se ei pane kuriin sen enempää kapinallisia kuin armeijan sotilaitakaan, vaikka molemmat ovat syyllistyneet kylien ryöstelyyn ja raiskauksiin.

Goman kaupungin liepeillä olevaan pakolaisleiriin paennut Kamanzi Bigaragara valittaa, ettei Monucista ole näkynyt vilaustakaan, vaikka sissien ja armeijan yhteenotto voi puhjeta milloin tahansa.

Dietrich myöntää, että rauhanturvaajien kädet on käytännössä sidottu ja tehtävä vaikea.

"Rauhanturvaajat ovat siellä, minne kukaan muu ei halua mennä. Mutta emme pysty aina tarjoamaan ihmisten toivomaa suojelua", hän sanoo.

YK-joukkojen tehtävä epäselvä

Jo ennen YK:n päättämää noin 3 000 hengen lisäystä 17 000 jäsenen Monuc oli maailman suurin rauhanturvajoukko. Se lähetettiin vuonna 2000 valvomaan Kongon sodan jälkeistä rauhaa, mutta väkivalta on sittemmin ryöpsähtänyt uudelleen.

Dietrich muistuttaa, että Kongo vastaa kooltaan läntistä Eurooppaa eikä siellä ole kunnon teitä.

Pohjois-Kivun alueelle sijoitetut 6 000 hengen joukot ovat hänen mukaansa ahtaalla, koska kaikki osapuolet eivät ole sitoutuneet rauhaan.

"Lukuisien yhteenottojen ja tulitaukojulistusten jälkeen Monucille on hiukan epäselvää, mitä meidän pitäisi seuraavaksi tehdä", hän tunnustaa.

Valvontatehtävän ohella Monuc kouluttaa paikallisia sotilaita ja poliiseja, mutta levottomuuksien keskellä sekin hankaloituu.

Oxfam-avustusjärjestöä Kongon demokraattisessa tasavallassa johtava Juliette Prodhan pitää YK-joukkojen lisäämistä hyvänä siviilien suojelun kannalta.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei ihmisillä ole aikaa odotella 3-4 kuukautta, jonka joukkojen tulo voi kestää.

Euroopan tulisi tehdä osansa

Eräs YK-virkailija arvioi, että Monucin lisäjoukot tulevat todennäköisesti samoista maista kuin nykyiset. Niitä ovat Intia, Pakistan, Etelä-Afrikka ja Uruguay.

Prodhanin mielestä tilanne vaatisi nopeasti paikalle saatavia eurooppalaisia joukkoja, jotka suojelisivat siviilejä Monucin tuloon asti.

"Sillä olisi merkitystä miljoonille kongolaisille, ja se osoittaisi maailmalle, että Eurooppa ottaa 'suojeluvastuunsa' vakavasti", hän sanoo.

Yhdysvalloissa toimivan Africa Centre for Peace and Democracy -järjestön puheenjohtaja Gabriel Odima arvioi länsimaiden tehneen pahoja virheitä Afrikan Suurten järvien alueella.

Ne päästivät aikanaan Ruandassa kypsymään ja toteutumaan kansamurhan. "Ja nyt ne sivuuttavat sen, että Ugandan presidentti Yoweri Museveni ja Ruandan Paul Kagame ovat ruokkineet ja yhä ruokkivat itäisen Kongon konfliktia", Odima sanoo.

Koska länsi on antanut siunauksensa "uuden polven johtajille", sen on liki mahdoton lähettää joukkoja Kongoon, hän arvioi.

Ainakin 250 000 kongolaista on joutunut pakenemaan viime aikojen levottomuuksia.