Rauha Kongossa vaatii tutsien syrjinnän lopettamista

Kongon demokraattisen tasavallan uudelleen leimahtaneessa selkkauksessa on kyse vallan- ja voimavarojen jaosta, mutta myös väestöryhmien eriarvoisuudesta, historiantutkija ja entinen kapinajohtaja Ernest Wamba dia Wamba kiteyttää.

Afrikan lähihistoriaan erikoistunut Wamba johti hallituksen vastaista demokratialiikettä Kongon toisen sodan 1998-2003 aikana ja oli sen jälkeen mukana hallituksessa.

Kongo on heikko valtio, joka syrjii osaa väestöstään. Sen runsaat luonnonvarat houkuttavat ulkopuolisia. Jännitys Ruandan kanssa jatkuu, koska maassa kansanmurhan vuonna 1994 tehneet hutujoukot pakenivat Kongon puolelle ja ovat yhä siellä, Wamba listaa.

Kotimaansa tutseja teurastaneet ruandalaiset pelottavat itäisen Kongon tutseja, jotka ovat tarttuneet aseisiin.

"Etnisyys tai heimoajattelu valtion toimintamallina periytyy siirtomaa-ajalta, jolloin alistettuja kansoja hallittiin heimopohjalta", Wamba sanoo.

Hänen mukaansa Kongon valtion rakenne jäi syrjiväksi, koska sitä ei muutettu perin pohjin siirtomaavallan päätyttyä.

"Etnisistä eroista kypsyy etninen konflikti vain silloin, kun ne ovat syrjinnän pohjana. Meidän valtiomme kohtelee yhä eri yhteisöjä eri tavoin, mikä heijastuu jopa hallituksen kokoonpanoon."

Wamban mukaan Kongon valtio on aina syrjinyt tutseja, joilta yritettiin vuonna 1981 jopa riistää kansalaisuus. Laki ei mennyt läpi, mutta tutsien syrjinnästä tuli yleinen käytäntö.

"Naapurit haluavat Kongon pysyvän heikkona"

Yli 60 miljoonan asukkaan Kongossa asuu yli 200 etnistä ryhmää, joista tutsit ovat yksi.

Wamba arvioi, ettei Kongon valtio ole kyennyt hälventämään tutsien pelkoa syrjinnän voimistumisesta.

Suhteita ei ole vakautettu myöskään naapurimaihin, joista moni muistaa yhä, miten Mobutu Sese Sekon hallitsema silloinen Zaire osallistui niiden horjuttamiseen. Naapurit haluavat Kongon pysyvän heikkona, Wamba sanoo.

Kongon nykyjohdon Kiinan kanssa solmimat kaivosalan sopimukset ovat puolestaan vähentäneet länsimaiden kiinnostusta hallituksen tukemiseen.

Wamba muistuttaa, ettei Kongon hallituksella ole koko maata hallinnassaan. Kansallisesta armeijasta tai julkishallinnosta voi hädin tuskin puhua.

Kunnollista hallintoa estää korruptio, jota taas helpottaa se, että ylimmätkin johtajat ovat mukana liiketoiminnassa.

Rintamalle lähetyt rahat ja tarvikkeet päätyvät usein muualle. Armeijalle tarkoitettua ruokaa on ollut myynnissä Kisanganin kaupoissa.

"Ehkä Afrikan unionin pitäisi auttaa etsimään puolueeton tiimi, joka vahvistaisi Kongon armeijaa ja panisi sen uuteen uskoon", Wamba ehdottaa.

Hän ei usko Kongon rauhoittumiseen "YK:n mallilla", jossa rauha tulee ulkoa ja edustaa "kolonialistista rauhoittamista".

"Minkään Kongon sodan päätteeksi solmittu rauhansopimus ei ole pyrkinyt vilpittömästi kansalliseen sovintoon."

Tutsien kanssa neuvoteltava suoraan

Ratkaisuna on Wamban mukaan ollut vahvimpia suosiva vallanjako, minkä seurauksena jotkut kokevat jääneensä ulkopuolelle. Valtio ei ole toiminut kaikkien kansalaisten edustajana.

"Nyt tarvitaan todellista vuoropuhelua ja sovintoa. Sotilaalliset ratkaisut jäävät väliaikaisiksi, koska osapuolet vain odottavat voimasuhteiden muutosta."

Wamba kannattaa demokratian vahvistamista, vaikka monipuoluevaalit ovat toistaiseksi vain jakaneet kansaa. Taloudellinen uusliberalismi taas on heikentänyt valtion kontrollia voimavaroistaan.

Wamban mukaan korruptoitunut valtio on helppo kohde talousrikollisille, jotka haluavat ryöstää köyhtyneiden kansojen omaisuuden.

Myös länsimaiden diplomaattiset ponnistukset lähtevät siitä, että niiden etuoikeudet Kongossa säilyvät, hän jatkaa.

Edes laajennetuista YK-joukoista ei Wamban mielestä ole kuin rajoitetusti apua niin kauan kuin Kongolta puuttuu tehokas oma armeija, eikä hallituksen valta ulotu koko maahan.

Itä-Kongon levottomuuksien lopettamiseksi Wamba kannustaa maan johtoa suoriin neuvotteluihin tutsikapinallisia johtavan Laurent Nkundan kanssa.

"Olisi hyvä järjestää korkean tason tapaaminen, jotta sopimusten toteuttaminen saisi takuut. Hallituksen pitäisi keskustella kunnioitettujen henkilöiden kanssa kaikkialla maassa saadakseen käsityksen siitä, mikä veisi meidät parempaan tulevaisuuteen."