Entisille lapsisotilaille oma järjestö
Sudanilainen lapsisotilas Kon Kelei arvioi olleensa neljän tai viiden vanha joutuessaan leirille sotilaskoulutukseen. Marraskuussa Kelei perusti kohtalotovereidensa kanssa YK:n avustuksella
sodan koettelemien nuorten maailmanlaajuisen verkoston.
Sudanilainen lapsisotilas Kon Kelei arvioi olleensa neljän tai viiden vanha joutuessaan leirille sotilaskoulutukseen. Marraskuussa Kelei perusti kohtalotovereidensa kanssa YK:n avustuksella sodan koettelemien nuorten maailmanlaajuisen verkoston.
"AK-47 ei ole tehty lasta varten. Se ei ole
ihmistä, saati lasta varten", entinen sudanilainen lapsisotilas Kon
Kelei vakuuttaa.
Hän arvioi olleensa neljän tai viiden vanha joutuessaan leirille sotilaskoulutukseen.
Kelei perusti kohtalotovereidensa kanssa marraskuussa YK:n avustuksella
sodan koettelemien nuorten maailmanlaajuisen verkoston (Nypaw).
Järjestöä johtaa YK:n lastenrahaston Unicefin erikoislähettiläs Ismael
Beah, joka on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan Sierra Leonen armeijan
lapsisotilaana.
"Uskomme muutokseen siksi, että olemme itse selvinneet. Se on mahdollista muillekin", Kelei sanoo.
Noin 250 000 lasta on pakotettu aseellisissa selkkauksissa erilaisiin tehtäviin, jotka ulottuvat sotimisesta seksipalveluihin.
"Kongon demokraattisesta tasavallasta Gazaan ja Afganistanista
Somaliaan liian moni lapsi kärsii konfliktin seurauksista. Sota rikkoo
kaikkia lapsen oikeuksia", muistuttaa Radhika Coomaraswamy, joka toimii
YK:n pääsihteerin erityislähettiläänä lapsia ja sotaa koskevissa
asioissa.
Unicef järjestää usein mutkikkaita neuvotteluja
sotapäälliköiden kanssa lapsisotilaiden vapauttamisesta. Nypawin ja sen
alaverkostojen eri maissa uskotaan auttavan työtä tarjoamalla
kokemusperäistä tietoa.
Samalla Nypaw koettaa saada hallitukset ja aseelliset ryhmät luopumaan
lasten värväämisestä. Sodan kokeneita lapsia taas autetaan toipumaan
siitä.
"Sodasta tullessa pää on täynnä aseita. Kun aseet riisutaan,
tilaa ei silti jää lapsena olemiselle. Kokonaisvaltainen kuntoutus voi
auttaa jatkamaan omaa elämää", Kelei pohtii.
"Tyttöjen sota on kaksinkertainen. Heidät koulutetaan
taistelemaan, kuten pojat, mutta lisäksi heistä tehdään sotilaiden
'vaimoja'", tähdentää ugandalainen Grace Akallo, joka joutui
14-vuotiaana maansa kapinallisten käsiin.
Unicefin apulaisjohtaja Saad Houry painottaa koulujen
merkitystä rauhan edistäjinä. "Jos voisimme ylläpitää koulutusta
konfliktin aikana, se estäisi varmasti monia lapsia joutumasta
sotilaiksi."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia