EU:n kauppaetujen jakoa kehitysmaille moititaan kaksinaamaiseksi | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

EU:n kauppaetujen jakoa kehitysmaille moititaan kaksinaamaiseksi

Afrikkalaiset Gabon ja Nigeria syyttävät Euroopan unionia kaksinaamaisuudesta kauppaetujen myöntämisessä kehitysmaille.

Afrikkalaiset Gabon ja Nigeria syyttävät Euroopan unionia kaksinaamaisuudesta kauppaetujen myöntämisessä kehitysmaille.

EU ilmoitti joulukuussa Gabonille ja Nigerialle, että ne eivät pääse osallisiksi GSP Plus -kohtelusta, joka sallisi tullittoman viennin Eurooppaan.

GSP Plus -oikeus edellyttää 27 kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen hyväksymistä ja ratifiointia. Gabonilta ja Nigerialta puuttuu kummaltakin yksi.

Nigeria ei ole vielä mukana kansanmurhan kieltävässä kansainvälisessä sopimuksessa. Gabonilta puuttuu kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus työnteon alaikärajasta.

 

Miksi Kolumbia saa kauppaedut?

Afrikkalaiset näkevät räikeän ristiriidan siinä, että EU jatkoi vastikään eteläamerikkalaisen Kolumbian tullivapautta vuoteen 2011.

Kolumbia on mukana vaadituissa 27 sopimuksessa, mutta ihmisoikeudet eivät ole maassa turvatut. YK:n ihmisoikeuskomission mukaan poliittinen väkivalta surmasi Kolumbiassa vuosina 2002-2007 ainakin 13 634 ihmistä. Veritöiden takana oli useimmiten Kolumbian valtio.

Kolumbia myös johtaa ammattiyhdistysaktiivien murhatilastoja maailmassa. Vuoden 2008 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana heitä tapettiin 40 eli enemmän kuin koko edellisvuonna.

Nigerian kauppiasyhdistyksen tiedottaja Ken Ukaoho uskoo, että EU rankaisee hänen maataan, koska se ei ole halunnut allekirjoittaa tarjottua taloudellista kumppanuussopimusta eli EPAa. Kolumbia taas on suhtautunut sopimukseen suopeasti.

Kun Nigeria ei taipunut EPAan vuoden 2007 lopulla, EU alkoi periä tullimaksuja sen kaakaovoin ja -liköörin tuonnista, mistä on koitunut tuottajille miljoonien eurojen kustannukset.

Monet kaakaopohjaisten juomien valmistajat ovat sittemmin siirtäneet tuotantonsa Nigeriasta Ghanaan.

Ukaohon mielestä tullipäätös vei pohjan EU:n vakuuttelulta, jonka mukaan se ottaisi Afrikan maiden kehitystarpeet joustavasti huomioon EPA-neuvotteluissa.

Hän pitää kansanmurhasopimukseen vetoamista tekosyynä, koska Nigeria on sitoutunut ratifioimaan sen lähiaikoina.

 

"EU:lla kolonialistinen asenne Afrikkaan"

GSP Plus -oikeuden myöntäminen jo 16:lle Afrikan ulkopuoliselle maalle kertoo Ukaohon mielestä enemmästä kuin kaksinaamaisuudesta. "Se osoittaa, että EU:lla on kolonialistinen asenne Afrikkaan."

EU:n edustaja kuitenkin vakuuttaa tasapuolisuutta tullivapauden jaossa.

Hänen mukaansa YK:n ja ILOn raportit Kolumbian ihmisoikeustilanteesta eivät ole niin kriittisiä, että se oikeuttaisi kauppaetujen epäämisen.

EU pyrkii EPA-sopimuksiin liki 80:n Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä sijaitsevan kehitysmaan kanssa. Alle puolet maista allekirjoitti sopimuksen vuoden 2007 lopulla, ja moni määritteli paperin väliaikaiseksi, joten neuvottelut jatkuvat.

Varsinkin Afrikassa vapaakauppaan tähtäävää prosessi koetaan hyvin epätasaväkiseksi.

Afrikan unionin kauppa- ja teollisuuskomissaari Elisabeth Tankeu katsoo EU:n painostaneen kehitysmaita EPA-sopimuksiin.

Sopimukset eivät helpota Afrikan köyhyyttä, koska EU ei tarjoa maanosalle riittävästi apua, jonka avulla sopeutua kaupan vapauttamiseen ja lopulta hyötyä siitä, Tankeu sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia