EU:n kauppaetujen jakoa kehitysmaille moititaan kaksinaamaiseksi
Afrikkalaiset Gabon ja Nigeria syyttävät Euroopan unionia kaksinaamaisuudesta kauppaetujen myöntämisessä kehitysmaille.
Afrikkalaiset Gabon ja Nigeria syyttävät Euroopan unionia kaksinaamaisuudesta kauppaetujen myöntämisessä kehitysmaille.
EU ilmoitti joulukuussa Gabonille ja Nigerialle, että ne
eivät pääse osallisiksi GSP Plus -kohtelusta, joka sallisi tullittoman
viennin Eurooppaan.
GSP Plus -oikeus edellyttää 27 kansainvälisen
ihmisoikeussopimuksen hyväksymistä ja ratifiointia. Gabonilta ja
Nigerialta puuttuu kummaltakin yksi.
Nigeria ei ole vielä mukana kansanmurhan kieltävässä
kansainvälisessä sopimuksessa. Gabonilta puuttuu kansainvälisen
työjärjestön ILOn sopimus työnteon alaikärajasta.
Miksi Kolumbia saa kauppaedut?
Afrikkalaiset näkevät räikeän ristiriidan siinä, että EU
jatkoi vastikään eteläamerikkalaisen Kolumbian tullivapautta vuoteen
2011.
Kolumbia on mukana vaadituissa 27 sopimuksessa, mutta ihmisoikeudet
eivät ole maassa turvatut. YK:n ihmisoikeuskomission mukaan poliittinen
väkivalta surmasi Kolumbiassa vuosina 2002-2007 ainakin 13 634 ihmistä.
Veritöiden takana oli useimmiten Kolumbian valtio.
Kolumbia myös johtaa ammattiyhdistysaktiivien murhatilastoja
maailmassa. Vuoden 2008 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana heitä
tapettiin 40 eli enemmän kuin koko edellisvuonna.
Nigerian kauppiasyhdistyksen tiedottaja Ken Ukaoho uskoo, että
EU rankaisee hänen maataan, koska se ei ole halunnut allekirjoittaa
tarjottua taloudellista kumppanuussopimusta eli EPAa. Kolumbia taas on
suhtautunut sopimukseen suopeasti.
Kun Nigeria ei taipunut EPAan vuoden 2007 lopulla, EU alkoi
periä tullimaksuja sen kaakaovoin ja -liköörin tuonnista, mistä on
koitunut tuottajille miljoonien eurojen kustannukset.
Monet kaakaopohjaisten juomien valmistajat ovat sittemmin siirtäneet tuotantonsa Nigeriasta Ghanaan.
Ukaohon mielestä tullipäätös vei pohjan EU:n vakuuttelulta, jonka
mukaan se ottaisi Afrikan maiden kehitystarpeet joustavasti huomioon
EPA-neuvotteluissa.
Hän pitää kansanmurhasopimukseen vetoamista tekosyynä, koska Nigeria on sitoutunut ratifioimaan sen lähiaikoina.
"EU:lla kolonialistinen asenne Afrikkaan"
GSP Plus -oikeuden myöntäminen jo 16:lle Afrikan ulkopuoliselle
maalle kertoo Ukaohon mielestä enemmästä kuin kaksinaamaisuudesta. "Se
osoittaa, että EU:lla on kolonialistinen asenne Afrikkaan."
EU:n edustaja kuitenkin vakuuttaa tasapuolisuutta tullivapauden jaossa.
Hänen mukaansa YK:n ja ILOn raportit Kolumbian
ihmisoikeustilanteesta eivät ole niin kriittisiä, että se oikeuttaisi
kauppaetujen epäämisen.
EU pyrkii EPA-sopimuksiin liki 80:n Afrikassa, Karibialla ja
Tyynellämerellä sijaitsevan kehitysmaan kanssa. Alle puolet maista
allekirjoitti sopimuksen vuoden 2007 lopulla, ja moni määritteli
paperin väliaikaiseksi, joten neuvottelut jatkuvat.
Varsinkin Afrikassa vapaakauppaan tähtäävää prosessi koetaan hyvin epätasaväkiseksi.
Afrikan unionin kauppa- ja teollisuuskomissaari Elisabeth Tankeu katsoo EU:n painostaneen kehitysmaita EPA-sopimuksiin.
Sopimukset eivät helpota Afrikan köyhyyttä, koska EU ei tarjoa
maanosalle riittävästi apua, jonka avulla sopeutua kaupan
vapauttamiseen ja lopulta hyötyä siitä, Tankeu sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia