Lasten nälkää nujerretaan intiaanikylissä

Bolivian hallituksen hanke nälän nollaamiseksi on suuri haaste Betanzosin kaltaiselle köyhälle kunnalle, jossa joka toinen alle viisivuotias kärsii aliravitsemuksesta.

Ketsua-intiaanien asuttama Betanzos sijaitsee 3 500 metrin korkeudessa Potosín alueella Lounais-Boliviassa. Lasten ravitsemustilanne on siellä maan heikoin.

Potosín pääelinkeino on maanviljely, joka tuottaa niin kehnosti, että 80 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä. Kuivuuden kaltaiset ympäristöongelmat vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Bolivian yli yhdeksänmiljoonaisesta väestöstä lukeutuu ketsua-kansaan reilu 1,5 miljoonaa. Potosín kymmenestä hallintoalueesta yhdeksässä he ovat enemmistönä.

Perinteiset kasvit makaronin ja riisiin tilalle

Osasyynä asukkaiden heikkoon ravitsemukseen on tietämättömyys, joka saa ihmiset hylkimään perinteisiä terveellisiä viljelykasvejaan, kuten papuja, maissia, perunaa, vehnää ja persikkaa, kunnanlääkäri Braulio Escalante kertoo.

Hänen mukaansa moni myy tuotteitaan ostaakseen heikommin ravitsevia, mutta helposti valmistuvia makaroneja ja riisiä.

Bolivian intiaanitaustaisen presidentin Evo Moralesin hallitus aloitti kesällä 2007 ohjelman aliravitsemuksen nujertamiseksi. Se kohdistuu erityisesti odottaviin ja imettäviin äiteihin sekä alle viisivuotiaisiin lapsiin.

Betanzos perusti ensimmäisenä kuntana oman ravintokomiteansa, johon kuuluu sekä viranomaisia että tavallisia kansalaisia.

Betanzosiin ja muihin alueen kuntiin perustettiin myös äitien valvontaryhmät seuraamaan lasten painon kehitystä syntymästä viisivuotiaaksi.

"Neuvomme muita äitejä ruokkimaan vauvojaan niin, että aliravitsemus loppuu", valvojiin kuuluva Eva Juchani sanoo. Betanzosissa on jo noin 1 500 valvojaäitiä.

"Toiminnan järjestäminen on haastavaa. Kokoamme äitejä erilaisiin tilaisuuksiin ja selvitämme heille puhtauden ja ravitsevan ruoan merkitystä", Reyna Caba selittää.

Edessä vielä isot haasteet

Tukea äitien toiminnalle ovat antaneet kansainvälinen kummijärjestö Plan sekä YK:n alaiset Maailman terveysjärjestö WHO ja lastenrahasto Unicef.

"Valvojaäideille valotetaan lapsen kasvun, kehityksen ja ravinnon yhteyksiä. He jakavat tiedon eteenpäin yhteisöissään ja seuraavat tyttöjen ja poikien kehitystä", Aurora Gutiérrez Plan Internationalista kertoo.

Betanzosin alueella elää yli sata intiaaniyhteisöä, joista osa asuu joukkoliikenteen ulottumattomissa. Liikkuminen tapahtuu jalan tai polkupyörällä. Syrjäkyliltä puuttuu myös puhdas juomavesi.

Boliviassa aloitettiin jo vuonna 2005 pikkulasten terveyden, koulutuksen ja ravitsemuksen kohentaminen Pan-ohjelmalla, jonka oli määrä päättyä 2007. Nyt sitä on jatkettu vuoteen 2012, ja haasteita riittää.

Pan-keskuksissa tarjotaan pikkulapsille aamiainen, lounas ja kaksi välipalaa päivässä. Potosín alueen 35 kunnassa on 360 Pan-keskusta, joissa käy 7 600 lasta, alueen Panin johtaja Ximena Chacón Quispe kertoo.

Vaikka hankkeen budjetti on Potosíssa seitsenkertaistettu, sen piirissä on vasta viidennes tarvitsevista, hän tunnustaa.

Esimerkiksi Betanzosin kunnassa Pan kattaa vain 17 yli sadasta yhteisöstä.

Bolivian hallitus ei kuitenkaan anna periksi. Syrjäkyliin aiotaan lähettää terveysprikaateja, joissa on mukana kuubalaisia lääkäreitä, terveysministeriön ravitsemusyksikön johtaja Maria Julia Cabrerizo kertoo.