Maan niukkuus ajaa talouskasvun ja ruokaturvan vastakkain Kiinassa
Maa on arka aihe Kiinassa. Tunnettu tutkija
aiheutti hiljattain kohun väittämällä, että tarrautuminen vaatimukseen
vähintään 120 miljoonan hehtaarin peltoalasta estää Kiinan kehitystä.
Maa on arka aihe Kiinassa. Tunnettu tutkija
aiheutti hiljattain kohun väittämällä, että tarrautuminen vaatimukseen
vähintään 120 miljoonan hehtaarin peltoalasta estää Kiinan kehitystä.
Kiina on päättänyt elvyttää talouttaan yli 440 miljardin
euron tukipaketilla, mutta sen toteutusta jarruttaa pula maasta, jolle
lentokenttiä ja taloja voitaisiin rakentaa.
Riippumattoman Unirule Institute of Economics -laitoksen
perustaja Mao Yushi esitti kohulausunnossaan, että Kiina voisi tinkiä
ruokaomavaraisuudestaan ja ostaa viljaa maailmanmarkkinoilta. Hän sai
osakseen arvosteluryöpyn ja "kansanvihollisen" leiman.
"Kaikki 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun nälänhädän
kokeneet tietävät, miten tärkeää ruoka on. 1,3-miljardisen kansan on
vaarallista luottaa tuontiviljaan", eräs tuohtunut kansalainen
kommentoi internetissä.
Toinen kirjoittaja oli valmis tinkimään talouden kasvuvauhdista, kunhan ruokaturva on kunnossa.
Nälänhädästä tuore muisto
Keskustelu osui pahaan aikaan, sillä tasan 50 vuotta sitten Mao
Zedongin utooppinen Suuri harppaus -politiikka suisti maan nälänhätään,
joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Merkkivuosi ohitettaneen huomionosoituksitta, mutta maan johto
ei myöskään halua kajota viljelypinta-alaan, joka nykyisellään
mahdollistaa 95 prosentin ruokaomavaraisuuden.
Maa-asioita hoitavan ministeriön mukaan Kiinan vuosille
2009-2010 päätetyn elvytyspaketin hankkeista peräti 80 prosenttia
vaatii maata alleen.
Kiinan johtoa on jo pitkään kiusannut viljelyalan kutistuminen
kaupungistumisen ja ympäristötuhojen seurauksena. Vuonna 2007 peltoja
katosi yli 40 000 hehtaaria ja viljelty kokonaispinta-ala putosi
lähelle minimiä eli 121 miljoonaan hehtaariin.
Mahdollisen ruokapulan aiheuttamien levottomuuksien ohella
Kiinan johto pelkää kuollakseen talouslamaa, joka voisi yllyttää
työttömäksi jääneet massat protestoimaan.
Kiinan kommunistijohdon valta nojaa jatkuvaan talouskasvuun, joka on vuodesta 2003 kirjattu kaksinumeroisin luvuin.
Maatalous ylläpitää yhteiskunnallista vakautta
Asiantuntijat arvelevat, ettei peltopinta-alan säilyttäminen
liity pelkästään ruokaturvaan. Hallitus haluaa myös pitää silmällä
rakennushankkeita puuhaavien paikallisviranomaisten maanhankintaa.
Asukkaiden häätäminen mailtaan on ollut viime vuosina yksi tärkeimmistä
levottomuuksien aiheuttajista Kiinassa, jossa maatalouden piirissä elää
yhä 750 miljoonaa ihmistä.
"Viljelymaan alaraja on asetettu yhteiskunnallisen vakauden
eikä ruokaturvan vuoksi", Unirule-laitoksessa tutkimusryhmää johtava
Zhao Nong väittää.
Hänen ryhmänsä laati yhdysvaltalaisen Fordin säätiön
rahoittamana selvityksen, jonka vuoksi laitoksen johtaja Mao Yushi
joutui vaikeuksiin.
Ryhmää syytetään maan ruokaturvan myymisestä. Jotkut pitävät
maanpetoksena sitä, että tutkijat laativat amerikkalaisella rahalla
selvityksen, joka ehdottaa viljan ostoa Yhdysvalloista.
Kiina kuluttaa noin 500 miljoonaa tonnia viljaa vuodessa. Tähän asti kotimainen tuotanto vastannut kulutusta.
"Kiinan kansassa asuu syvään juurtunut nälän pelko, ja
maauudistuksen vastustajat kylvävät kauhua sen avulla", China Investor
Journal -lehden kolumnisti Su Qi sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia