Israelin ja USA:n liitto säröilee?

Kahdeksan erittäin likeisen vuoden jälkeen Yhdysvaltain ja Israelin suhteisiin uhkaa tulla säröjä.

Suurin eripuran lähde lienee Iran, jolle presidentti Barack Obama on luvannut "rakentavaa vuoropuhelua". Israelia huolettaa lisäksi Obaman into edistää kahden valtion ratkaisua Lähi-idän konfliktissa.

Oikeiston vahvistuminen Israelin helmikuisissa vaaleissa vaikeuttaa tarkkailijoiden mukaan rauhanneuvotteluja entisestään. Palestiinalaiset eivät voi odottaa myönnytyksiä tulevalta hallitukselta, oli sen kokoonpano mikä hyvänsä.

Yhdysvallat saattaa kuitenkin painostaa Israelia rauhaan aiempaa voimallisemmin. Paineet kasvavat, jos arabimaat saavat suostuteltua vihamieliset palestiinalaisryhmät Fatahin ja Hamasin samaan hallitukseen.

Sisäisten ristiriitojen heikentämä Arabiliitto on vahvistunut Saudi-Arabian ja Syyrian lähentymisen myötä.

Jos myös palestiinalaisten keskinäinen jännitys vähenee, Arabiliitto voi julkistaa uuden version vuoden 2002 rauhansuunnitelmastaan maaliskuisessa Dohan kokouksessaan, George Washington -yliopiston tutkija Marc Lynch arvioi.

Hänen mielestään se piristäisi tilannetta ja lisäisi Israelin uuden hallituksen paineita reagoida myönteisesti.

Obaman hallitus toivoo Lähi-itään rauhanratkaisua, joka auttaisi sitä palauttamaan uskottavuuttaan arabien silmissä ja estäisi alueen väestön radikalisoitumista. Jos Israel hangoittelee vastaan, se voi ajautua ristiriitaan perinteisen tukijansa kanssa.

Iran hiertää välejä

Pahin kompastuskivi Israelin ja USA:n suhteille on kuitenkin Iranin ydinohjelma.

Lähes koko Israelin poliittinen ja sotilaallinen johto pitää Irania uhkana juutalaisvaltion olemassaololle. Siksi Israel valmistautuu hyökkäämään Iranin ydinlaitoksia vastaan jo ensi vuonna, ellei Yhdysvallat suostu tekemään sitä.

Jo George W. Bushin hallitus pidättyi iskemästä Iraniin pelätessään sen Irakissa aiheuttamia reaktioita. Obaman hallitus haluaisi nyt Iranin avukseen rauhoittamaan Afganistania ja Pakistania, jotka on määritelty "terrorismin vastaisen sodan" päärintamaksi.

Valkoisen talon asiantuntijat korostavat, että Iranin tuki helpottaisi tuntuvasti alueen rauhoittamista ja al-Qaidan terrorin lopullista nujertamista.

Näkemys on vahvistunut viime aikoina, kun Yhdysvallat on joutunut etsimään uusia huoltoreittejä Afganistaniin. Talebanin sissit tuhosivat hiljan tärkeän sillan Pakistanin Khyberin solassa, ja Kirgisia on päättänyt häätää amerikkalaisen lentotukikohdan.

Uusia huoltoväyliä on etsitty lähinnä Venäjältä ja Keski-Aasian tasavalloista. Useissa kommenteissa on kuitenkin mainittu, että halvempi ja tehokkaampi reitti kulkisi Etelä-Iranin satamista läntiseen Afganistaniin.

Iran on epäilemättä haluton päästämään Yhdysvaltain joukkoja alueelleen tässä vaiheessa. Naton amerikkalainen ylipäällikkö John Craddock onkin ilmaissut suopeutensa sille, että muut Nato-maat sopisivat kauttakulusta Iranin kanssa.

Vielä ei ole selvää, miten Afganistanin tuleva kehitys ja Iranin mahdollinen rooli siinä vaikuttavat Yhdysvaltain suhtautumiseen Iranin ydinohjelmaan.

USA tuskin kuitenkaan yhtyy Israeliin uutta hallitusta kokoavan Benjamin Netanjahun julistukseen, että Iranin ydinohjelma on "21. vuosisadan johtajien kohtaamista haasteista suurin".