Korppikotkien väheneminen vaikeuttaa "ilmahautausta" Pakistanissa

Monet parsit Pakistanissa ja Intiassa haluaisivat, että vanha tapa ilmahaudata vainajat loppuisi. Toive voi toteutua, koska alueen korppikotkakanta hupenee nopeasti. 

"Minua ei ilahduta ajatus, että korppikotkat nokkivat ruumistani", pakistanilainen parsilaista syntyperää oleva kirjailija Bapsi Sidhwa sanoo. Hän viittaa parsien hautajaistapaan, jossa ruumis haudataan ilmaan.

"Monet parsit Pakistanissa ja Intiassa haluaisivat, että tämä vanha tapa katoaisi", Sidhwa kertoo.

Hautaus ja krematointi kielletty

Parsit ovat persialaisten zarathustralaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat Intiaan ja Pakistaniin noin tuhat vuotta sitten. Zarathustralaisille tuli ja maa ovat pyhiä, eikä niitä siksi voi saastuttaa ruumiilla.

Koska parsit eivät voi haudata tai polttaa ruumiita, he antavat korppikotkien syödä ne. Ruumiit kuljetetaan vuoristoon tai niille rakennetaan "hiljaisia torneja".

"Korppikotkia ei riitä syömään kaikkia ruumiita", merenkulkualan yrittäjä Cyrus Cowasjee huomauttaa. Parsien uskonnollinen yhteisö on torjunut hänen tarjouksensa rakentaa krematorio Karachiin.

Yli 12 miljoonan asukkaan Karachi on Pakistanin suurin kaupunki. Parseja siellä asuu 2 500. Suurin parsiyhteisö, 70 000 henkeä, on Intian Mumbaissa.

"Ekologisesta näkökulmasta ilmahautaus on hyvä ratkaisu. Mutta tämä tapa ei kehittynyt ylikansoitetuissa kaupungeissa", Sidhwa huomauttaa.

Karachin parsiyhteisö on kutistunut 60 vuodessa neljäsosaan, mutta kaupungissa ei riitä enää tarpeeksi korppikotkia vainajille, Cowasjee kertoo.

Mumbaissa kuolee keskimäärin kolme parsia päivässä. Parsiyhteisö joutui asentamaan hiljaisuuden torneihin jättimäiset aurinkoheijastimet nopeuttamaan ruumiiden hajoamista.

Kipulääke sairastuttaa korppikotkat

Parsit eivät ole ainoita, jotka kärsivät korppikotkakadosta. Lintu on tärkeä luonnon desinfioija, minkä zarathustralaiset ilmeisesti tajusivat jo 3 000 vuotta sitten.

Asiantuntijoiden mukaan korppikotkan häviämisellä olisi myös suuria taloudellisia vaikutuksia.

"Korppikotkat voivat kaluta ruumiin muutamassa minuutissa luukasaksi. Ilman korppikotkia ruumiit mätänevät, ja niissä voi syntyä esimerkiksi pernaruttoa aiheuttavia organismeja", yhdysvaltalaisen linnunsuojelusäätiön TPF:n ohjelmajohtaja Munir Z. Virani sanoo.

Korppikotkien huomattiin vähentyneen dramaattisesti Etelä-Aasiassa vuonna 1997.

"Vuonna 2003 huomasimme, että korppikotkien kato johtui karjalle annetusta diklofenaakki-tulehduskipulääkkeestä", asiaa tutkinut Virani kertoo.

Ainetta myydään suomessa kauppanimillä Voltaren ja Diclomex.

Tutkimusryhmä havaitsi, että 80 prosentilla korppikotkista oli diklofenaakista johtuva sisäelinsairaus.

Kipulääkkeen käyttö karjalle kiellettiin vuonna 2006, mutta ympäristönsuojelijat uskovat, että sitä käytetään yhä laajalti Etelä-Aasian maaseudulla.

Lääkeyritys Star Laboratoriesin toimitusjohtaja Shabbir Ahmed on nostanut kanteen diklofenaakin kieltoa vastaan.

"Korppikotkakanta on taantunut, koska linnuille ei enää riitä karjanruhoja. Nykyisin karjasta käytetään kaikki. Jopa nahka ja luut saadaan myydyksi hyvään hintaan", Ahmed sanoo.

Ahmed myös huomauttaa, että diklofenaakki on kielletty vain eläimiltä ja ihmisille sitä määrätään edelleen kipulääkkeeksi. Korppikotkat voivat sairastua kuolettavasti parsien ruumiista.