Lama vahvistaa Itä-Euroopan äärioikeistoa

Talouslama vahvistaa rasismia ja äärioikeistolaisia liikkeitä itäisen Euroopan entisissä sosialistimaissa, ihmisoikeusaktivistit varoittavat.

"Äärioikeisto on vahvistunut varsinkin Unkarissa ja Tshekin tasavallassa, joissa on perustettu aseellisia toimintaryhmiä", rasisminvastaisen eurooppalaisen verkoston tiedottaja Georgina Siklossy sanoo.

Laitaoikeisto ilmaantui Itä-Eurooppaan pian sosialismin romahdettua 1990-luvun taitteessa.

Kommunismi oli kieltänyt virallisesti vihanpidon juutalaisten ja romanien kaltaisia vähemmistöjä kohtaan, mutta ulkomaalaisiin suhtauduttiin silloinkin epäluuloisesti.

Kun rajat avattiin ja sananvapaus koitti, myös kiihkoilu sai vaikutteita lännestä.

"Moni ryhmä on saanut oppia paremmin organisoiduilta oikeistoliikkeiltä esimerkiksi Saksasta", Eva Dobrovolna Amnesty Internationalin Tshekin osastosta sanoo.

Otteet kovia

Itä-Euroopassa on tehty viime aikoina joitakin raakoja hyökkäyksiä vähemmistöjä vastaan.

Unkarissa tapettiin viime vuonna seitsemän romania ja lukuisien muiden koteihin on heitetty palopommeja tai ammuskeltu.

Tämän vuoden huhtikuussa kaksivuotias romanityttö oli päästä hengestään palopommi-iskussa Tshekissä. Samana päivänä 300 uusnatsia marssi Usti bad Labemin kaupungissa Adolf Hitlerin syntymäpäivän kunniaksi.

Lisäksi yhdysvaltalaisen Ku Klux Klanin johtaja David Duke on kutsuttu puhekiertueelle Tshekkiin. Maan romanit pelkäävät uusnatsien hyökkäyksiä ja suunnittelevat joukkopakoa maasta.

Slovakian ihmisoikeusryhmät vaativat maaliskuussa poliisivoimien päällikön ja sisäministerin eroa, kun julki tuli videonauha, jolla poliisit nöyryyttivät romanipoikia.

Myös itäisessä Saksassa viharikokset ovat viranomaisten mukaan kasvussa laman syvetessä.

Saksin osavaltiossa ulkomaalaisiin kohdistuneet rikokset lisääntyivät viime vuonna puolella ja juutalaisvastaiset teot liki kaksinkertaistuivat.

Joukkoirtisanomisten koettelemassa Dresdenissä 6 000 uusnatsia osoitti helmikuussa mieltään maahanmuuttajia vastaan.

Poliisille ei kerrota

Euroopan unioni julkisti huhtikuussa ensimmäisen koko alueen maahanmuuttajien parissa tehdyn kyselyn.

Vastaajista 55 prosenttia katsoi etnisen syrjinnän olevan yleistä ja 37 prosenttia sanoi kokeneensa sitä itse vuoden sisällä. Samaan aikaan rasistisen rikoksen uhriksi oli joutunut 12 prosenttia. Valtaosa jätti ilmoittamatta asiasta poliisille, koska piti sitä hyödyttömänä.

Väkivallan yleistyessä laitaoikeiston poliittisten puolueiden kannatus on kasvanut monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

"Euroopan parlamentin vaalit 7. kesäkuuta mittaavat myös ääriajattelun levinneisyyttä", Siklossy uskoo.