Sitoutumattomien maiden liikkeen merkitys heikkenee

Sitoutumattomien maiden liikkeen johtajavaihdokset kiinnostavat maailmaa. Puheenjohtajuus siirtyy heinäkuussa Kuubalta Egyptin Hosni Mubarakille. Mutta huolestuttava on uutinen, että hänen jälkeensä ohjaimiin tarttuu Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad vuonna 2012.

Sitoutumattomien maiden liikkeeseen (Nam) kuuluu kaksi kolmasosaa YK:n jäsenvaltioista eli 119 valtiota, kaikki kehitysmaita.

Nam perustettiin kylmän sodan ollessa voimissaan 1955. Se on ollut vaarassa menettää poliittisen merkityksensä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vastakkainasettelun rauettua.

Onko Namilla merkitystä tämän päivän maailmassa?

"Kyllä se on vielä merkityksellinen, mutta ei yhtä vahva kuin ennen", Etelä-Aasian alueellisen yhteistyöjärjestön SAARC:n entinen puheenjohtaja Nihal Rodrigo sanoo.

Rodrigo tähdentää, että Nam syntyi vaihtoehdoksi kaksinapaiselle, ideologiaan perustuvalle kilpailulle.

"Namille syntyi oma poliittinen persoonallisuus. Se säilyi hengissä kylmästä sodasta."

Yksimielisyys harvinaista

Pohjois-Atlantin liitto Nato on jatkanut kasvuaan kylmän sodan päättymisen jälkeen ja se on sopeuttanut agendansa uuteen tilanteeseen.

"Muutos on ainoa pysyvä asia historiassa. Myös Nam on kasvattanut jäsenmääräänsä", Rodrigo huomauttaa.

Namin jäsenyyttä voi anoa riippumatonta, sitoutumatonta ulkopolitiikkaa harjoittava valtio, joka ei ole jäsen monenkeskisissä puolustusliitoissa. Muita kriteereitä ovat tuki vapautusliikkeille ja se, ettei maassa ole ulkomaisia tukikohtia eikä sillä ole kahdenvälisiä sotilaallisia sopimuksia.

Nimettömänä pysyttelevä aasialainen diplomaatti huomauttaa, että Nam ei ole kyennyt antamaan lausuntoa Pohjois-Korean viimeaikaisista ydinkokeista, mikä osoittaa sen täydellisen hampaattomuuden.

Diplomaatin mukaan Nam on ollut kylmän sodan päättymisen jälkeen rimanalitus.

"Sitoutumattomien maiden liike on usein sisäisesti hajanainen useimmista poliittisista ja jopa taloudellisista kysymyksistä. Se on yksinmielinen erittäin harvoin", aasialainen diplomaatti sanoo.

Diplomaatti lisää, että Nam on jäänyt syrjään, koska ryhmä 77, johon kuuluu 133 kehitysmaata, ajaa tehokkaasti talouskysymyksiä.

Vanhentunut nimi

Rodrigon mukaan liike ei ole sitoutunut mihinkään taloudelliseen tai poliittiseen ideologiaan. Useimmissa jäsenmaissa vallitsee sekatalous ja poliittisia järjestelmiä on monenlaisia.

"Liikkeen päätökset eivät ole sitovia ja tämän vuoksi sillä ei ole vaikutusvaltaa", Rodrigo sanoo.

Mutta liike rakentaa kuitenkin edelleen siltoja erilaisten poliittisten näkemysten välille ja se ajaa asioita, joihin suurin osa maailman maista voi yhtyä, Rodrigo huomauttaa.

Hän lisää, että Nam puolusti hiljattain Sri Lankaa maan sisäisen konfliktin jälkipyykissä, kun saarivaltio oli kukistanut terrorismiin turvautuneet tamilikapinalliset ja sille puuhattiin huonosti suunniteltua kansainvälistä tuomiota.

Rodrigo toteaa, että sitoutumattomien maiden liikkeen nimi on harhaanjohtava ja vanhentunut.

Voiko Namin saattaa uuteen uskoon?

"En ole varma. Namin kokouksissa voi huomata, ettei siellä ole uudistumisen paloa. Ne ovat hyviä tapaamispaikkoja, mutta sen lisäksi tuskin mitään saadaan aikaan", aasialainen diplomaatti summaa.