Alkuperäiskansojen opintie jää lyhyeksi Perussa
Perulainen María Belén Sabio onnistui valmistumaan opettajaksi, vaikka
hänellä on viisi lasta. Sabio kuuluu Awaju-kansaan ja on harvinaisuus alkuperäiskansojen naisten keskuudessa, sillä useimpien koulutie katkeaa ala-asteeseen.
"Elämä ei ole helppoa täällä maaseudulla, ja minun on ollut vaikea päästä eteenpäin", Sabio myöntää.
Hän on harvinaisuus Perun alkuperäiskansojen naisten joukossa, sillä useimpien koulutie katkeaa ala-asteen jälkeen.
"Myös lapseni käyvät koulua, koska se on ainoa tapa heille ja yhteisöllemme päästä eteenpäin. Valtio ei helpota mitenkään syrjäseudun asukkaiden opiskelua", Sabio lisää.
Hän asuu Wawasin kylässä Baguan alueella, joka nousi alkukesästä otsikoihin alkuperäiskansojen mielenosoitusten vuoksi.
Maaseudulla heikko koulutustilanne
Perun 29-miljoonaisesta väestöstä jopa 45 prosenttia kuuluu
alkuperäiskansoihin. Opetusministeriön tilastojen mukaan kaupungeissa yläasteen käy
loppuun 76 prosenttia nuorista, mutta alkuperäiskansojen asuttamalla
maaseudulla vain 36 prosenttia.
Yli puolet maaseudun lapsista jää paitsi 3-5-vuotiaille
tarkoitetusta esikoulusta, vaikka se on lain mukaan pakollinen ja
ilmainen.
Vaikeinta opintielle pääsy tai sen jatkaminen on yhä tytöille.
"Tyttöjen varttuessa äidit ottavat heidät avukseen
lastenhoitoon ja muihin kotitöihin", Wawasin koulun opettaja Fidel
Datsa kertoo.
Alkuperäisväestö keskittyy Perun köyhimmille alueille Amazonin
viidakkoon ja Andien vuoristoon. Ala-aste toimii useimmissa kylissä,
mutta matka lähimmälle yläasteelle voi olla liian kallis ja vaikea.
Perun maaseudun 25-29-vuotiaista naisista 19 prosenttia on
luku- ja kirjoitustaidottomia, joten he eivät pysty tukemaan lastensa
koulunkäyntiä, tutkija Carmen Montero muistuttaa.
Datsan mukaan opiskelu ei kiinnosta tyttöjä, koska he yleensä avioituvat varhain ja omistautuvat perheelleen.
Hidas muutos
Naisten mukaan tilanne on kuitenkin muuttumassa, ainakin vähemmän eristyneissä kylissä.
"Haluamme tyttöjemme opiskelevan. Äiteinä teemme kaikkemme,
jotta he pärjäisivät meitä paremmin. Syrjäisimmillä kolkilla miehillä
on kuitenkin yhä suuri valta", Julia Esamat, 53 sanoo. Hän asuu
Nazarethin kylässä, josta on kolmen tunnin automatka Baguan kaupunkiin.
Esamat on onnistunut kouluttamaan lapsensa pienen viljelymaansa tuotolla, ja nämä opiskelevat nyt Chiclayon kaupungissa.
"Täällä kaikki naiset tekevät työtä ja olemme oppineet
raivaamaan tilaa itsellemme. Asiat muuttuvat, vaikka taistelemme yhä
machokulttuuria vastaan", Esamat sanoo.
Kulttuurista aiheutuu muitakin ristiriitoja, sosiologi Patricia Ames
huomauttaa.
Alkuperäiskansojen perinnäiskulttuurin, kuten keittotaidon ja savenvalannan, vaalinta on naisten kontolla.
"Kouluunmeno saattaa merkitä kylän tarjoamien oppien menettämistä", Ames sanoo.
Hän mielestään koulujärjestelmän tulisi ottaa huomioon
perinteiden merkitys alkuperäiskansojen naisten elämässä, jotta nämä välttyisivät
vaikeilta ristiriitatilanteilta.
Perun alkuperäiskansojen jäsenten opiskelua vaikeuttavat myös opettajapula ja
opetuksen heikko taso. Vain reilu kymmenesosa maan kouluista on
kaksikielisiä eli antaa opetusta sekä espanjaksi että jollakin
intiaanikielellä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia