Bruttokansanonnellisuudesta uusi hyvinvoinnin mittari?
Himalajalla sijaitseva Bhutan tunnetaan omintakeisesta hyvinvointimittaristaan, bruttokansanonnellisuudesta. Maan pääministerin mukaan mittari tarvitaan, koska bruttokansantuote ruokkii vain kulutusta eikä edistä kestävää kehitystä.
Himalajalla sijaitseva pikkuinen Bhutan tunnetaan omintakeisesta hyvinvointimittaristaan, bruttokansanonnellisuudesta.
Bhutanin pääministeri Jigme Y. Thinley selosti asiaa hiljan Japanin johdolle ja kertoi näkemyksiään IPS:n haastattelussa.
Bhutanin kuningaskunnassa pidettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit
viime vuonna, ja Thinleyn puolue sai alahuoneen 47 paikasta 45.
Pyrkimys bruttokansanonnellisuuteen (bko) juontuu kuitenkin
vuodesta 1972, jolloin kuningas Wangchuck aloitti maan
nykyaikaistamisen.
Thinleyn mukaan uusi mittari tarvittiin, koska bruttokansantuote (bkt) ruokkii vain kulutusta eikä edistä kestävää kehitystä.
"Perinteemme ja tapamme olivat uhattuina. Oli löydettävä keino
pelastaa kansamme hyvinvointi. Emme halua uhrata onnellisuutta
aineellisen kehityksen hyväksi", hän selittää.
Inhimillinen näkökulma
Aineellisten tarpeiden ohella bko pyrkii tyydyttämään ihmisen
henkiset ja älylliset tarpeet. Tätä vaihtoehtoista kehitysmallia Bhutan
tarjoaa auliisti myös muille maille.
Thinley tapasi sekä Japanin tulevan pääministerin Yukio
Hatoyaman että tämän edeltäjän Taro Ason. Hänen mukaansa kumpikin
myönsi, ettei maan nykyresepti johda onnellisuuteen.
Hatoyama arveli Japanin saaneen liikaa vaikutteita amerikkalaisesta ja anglosaksisesta kapitalismista.
Thinley muistuttaa, että bkt mittaa vain tiettynä aikana
tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrää, mutta jättää laskuista
sosiaaliset ja ympäristökustannukset. Talouskasvuun keskittyessään se
sivuuttaa inhimillisen näkökulman.
Talouskasvuakin tarvitaan köyhyyden voittamiseksi, mutta sen hedelmät jakaantuvat liian epätasaisesti, Thinley jatkaa.
"Maailmasta ei puutu ruokaa, mutta nälkää ja köyhyyttä on
silti. Toisaalla esiintyy tuhlausta ja liikakulutusta. Lääkkeitä on
riittämiin, mutta ihmisiä kuolee niiden puutteeseen."
Thinley tasoittaisi jakosuhteita rikkaita verottamalla. "Luulen, että rikkaat ovat valmiita maksamaan veroja auttaakseen muita."
Sopeutuminen haastavaa
Onnellisuus vaatii asioiden laittamista uuteen
tärkeysjärjestykseen. "Me kaikki tavoittelemme onnea, mutta se on
määriteltävä aiempaa merkityksellisemmin. Aineellinen vauraus suo
ohikiitävän mielihyvän, mutta saattaa vaarantaa perhe- ja
ystävyyssuhteet."
Thinley muistuttaa, että valtio voi tehdä vain tietyt asiat onnellisuuden edistämiseksi, suurin osa jää yksilölle itselleen.
"Valtio voi turvata fyysiset perustarpeet ja henkiset
kehitysmahdollisuudet. Sen jälkeen onnellisuus riippuu itsestä ja
omista tavoitteista."
Bhutanin valtio korostaa perheen merkitystä. "Ihmisen onni
riippuu siitä, onko ympärillä muita ihmisiä, joiden kanssa jakaa ilot
ja surut. Jos ympärillä on ihmisiä, ei päädy hyppäämään sillalta, kuten
monille käy New Yorkissa tai San Franciscossa."
Arvostelijoiden mukaan Bhutanin 650 000 asukkaalla on
kuitenkin vaikeuksia sopeutua nopeaan muutokseen. Itsemurhat ja
henkirikokset ovat levinneet sinnekin.
"Meillä tehdään nyt pari itsemurhaa ja yksi murha vuodessa.
Aiemmin niistä ei kerrottu, mutta nykyisin mediamme on hyvin aktiivinen
ja nämä asiat pääsevät etusivulle. Minusta se on hyvä."
Thinley painottaa, että nykypäivän suuret ongelmat -
talouslama ja ilmastonmuutos - ovat kulutushakuisen ja
markkinakeskeisen elämäntapamme seurausta.
"Hallitusten elvytystoimet tarjoavat vain lyhyen aikavälin ratkaisuja. Tarvitaan pitkän tähtäimen ratkaisuja", hän sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia