Turkin täyskäännös tukee palestiinalaisia
Turkin asenne Israeliin on viilentynyt, mutta
suhteet arabi- ja muslimimaihin lämpenevät. Tutkijoiden mukaan siitä
voi olla hyötyä palestiinalaisille.
Turkin asenne Israeliin on viilentynyt, mutta
suhteet arabi- ja muslimimaihin lämpenevät. Tutkijoiden mukaan siitä
voi olla hyötyä palestiinalaisille.
Turkki etsii nyt idästä kumppaneita, koska sen länsisuhteissa ja varsinkin lähenemisessä Euroopan unioniin on ongelmia, Ramallahin lähellä toimivan Birzeitin yliopiston tutkija Samir Awad arvioi.
"Turkin huononevat suhteet Israeliin ja kasvava sympatia palestiinalaisten asialle voivat vaikuttaa voimakkaasti eurooppalaisiin, yhdysvaltalaisiin ja arabimaihin", Awad uskoo.
Maallisena muslimivaltiona tunnetulla Turkilla on perinteisesti vahvat siteet islamilaiseen ja arabimaailmaan. Samaan aikaan Yhdysvallat pitää Turkkia strategisena liittolaisenaan alueella, Awad muistuttaa.
Turkki myös nauttii hänen mukaansa jonkinasteista länsimaiden kunnioitusta, koska se on maallinen ja ainakin periaatteessa demokraattinen valtio.
Turkki kielsi hiljan Israelia osallistumasta kansainvälisiin sotaharjoituksiin Nato-maiden kanssa. Yhdysvallat puolestaan vetäytyi harjoituksista osoittaakseen tukeaan Israelille, joka oli tähän asti pitänyt Turkkia vahvimpana muslimiliittolaisenaan alueella.
Pari päivää myöhemmin ilmoitettiin Turkin ja Syyrian yhteisistä sotaharjoituksista, joista on määrä tulla suuremmat kuin maiden aiemmin tänä vuonna järjestämät.
Israelin viimetalvinen hyökkäys Gazaan muutti Turkin suhtautumisen entiseen liittolaiseensa. Turkin yleinen mielipide paheksui Gazan laajoja pommituksia ja hallitus sekä armeija joutuvat myötäilemään sitä.
Turkin kielteistä asennetta ovat vahvistaneet Benjamin Netanjahun johtaman Israelin oikeistohallituksen toimet: Itä-Jerusalemin juutalaistaminen on kiihtynyt, muslimien vastaiset välikohtaukset al-Aqsan moskeijalla yleistyneet ja juutalaissiirtokuntien rakentaminen jatkuu miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Turkki hakee roolia sunnalaisen muslimimaailman johtajana, Jerusalemin heprealaisen yliopiston tutkija Anat Lapidot-Firilla arvioi.
Hänen mukaansa Turkki on omaksumassa ottomaanivaltakunnalta periytyvän roolin alueen rauhan ja vakauden sekä taloudellisen kukoistuksen edistäjänä.
Turkilla on ollut Israeliin vahvat poliittiset ja sotilaalliset siteet. Niiden purkaminen tukee Israeliin kriittisesti suhtautuvaa kansainvälistä ilmapiiriä, jota Gazan pommitus vahvisti.
"Koska Israel arvostaa strategisia suhteitaan Turkkiin, Turkki voisi painostaa sitä kohtelemaan palestiinalaisia paremmin", Awad aprikoi.
Hänen mielestään Turkki voisi myös nykiä amerikkalaisia samaan suuntaan, "koska Yhdysvallat pitää Turkkia suojavallina Iranin, Irakin, Syyrian, Hizbollahin ja Hamasin muodostamaa ääriliikkeiden puolikuuta vastaan."
Awad lisää Turkin painostettavien listalle arabimaat, joille palestiinalaisten asia on tärkeä vain puheissa.
"Turkki näyttää moraalista esimerkkiä ryhtymällä diplomaattisiin toimiin Israelia vastaan. Se on enemmän kuin Israelin kanssa rauhan solmineet Egypti ja Jordania ovat tehneet", hän sanoo.
Turkki aikoo ajaa palestiinalaisten asiaa entistä pontevammin YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.
Awadin mielestä sen pitäisi ulottaa painostusvoimansa palestiinalaisten yhtenäisyyttä koskeviin neuvotteluihin, jotta kilpailevat järjestöt Hamas ja Fatah löytäisivät sovun.
Turkki etsii nyt idästä kumppaneita, koska sen länsisuhteissa ja varsinkin lähenemisessä Euroopan unioniin on ongelmia, Ramallahin lähellä toimivan Birzeitin yliopiston tutkija Samir Awad arvioi.
"Turkin huononevat suhteet Israeliin ja kasvava sympatia palestiinalaisten asialle voivat vaikuttaa voimakkaasti eurooppalaisiin, yhdysvaltalaisiin ja arabimaihin", Awad uskoo.
Maallisena muslimivaltiona tunnetulla Turkilla on perinteisesti vahvat siteet islamilaiseen ja arabimaailmaan. Samaan aikaan Yhdysvallat pitää Turkkia strategisena liittolaisenaan alueella, Awad muistuttaa.
Turkki myös nauttii hänen mukaansa jonkinasteista länsimaiden kunnioitusta, koska se on maallinen ja ainakin periaatteessa demokraattinen valtio.
Gazan sota muutti suunnan
Turkki kielsi hiljan Israelia osallistumasta kansainvälisiin sotaharjoituksiin Nato-maiden kanssa. Yhdysvallat puolestaan vetäytyi harjoituksista osoittaakseen tukeaan Israelille, joka oli tähän asti pitänyt Turkkia vahvimpana muslimiliittolaisenaan alueella.
Pari päivää myöhemmin ilmoitettiin Turkin ja Syyrian yhteisistä sotaharjoituksista, joista on määrä tulla suuremmat kuin maiden aiemmin tänä vuonna järjestämät.
Israelin viimetalvinen hyökkäys Gazaan muutti Turkin suhtautumisen entiseen liittolaiseensa. Turkin yleinen mielipide paheksui Gazan laajoja pommituksia ja hallitus sekä armeija joutuvat myötäilemään sitä.
Turkin kielteistä asennetta ovat vahvistaneet Benjamin Netanjahun johtaman Israelin oikeistohallituksen toimet: Itä-Jerusalemin juutalaistaminen on kiihtynyt, muslimien vastaiset välikohtaukset al-Aqsan moskeijalla yleistyneet ja juutalaissiirtokuntien rakentaminen jatkuu miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Turkki hakee roolia sunnalaisen muslimimaailman johtajana, Jerusalemin heprealaisen yliopiston tutkija Anat Lapidot-Firilla arvioi.
Hänen mukaansa Turkki on omaksumassa ottomaanivaltakunnalta periytyvän roolin alueen rauhan ja vakauden sekä taloudellisen kukoistuksen edistäjänä.
Turkki voi näyttää esimerkkiä
Turkilla on ollut Israeliin vahvat poliittiset ja sotilaalliset siteet. Niiden purkaminen tukee Israeliin kriittisesti suhtautuvaa kansainvälistä ilmapiiriä, jota Gazan pommitus vahvisti.
"Koska Israel arvostaa strategisia suhteitaan Turkkiin, Turkki voisi painostaa sitä kohtelemaan palestiinalaisia paremmin", Awad aprikoi.
Hänen mielestään Turkki voisi myös nykiä amerikkalaisia samaan suuntaan, "koska Yhdysvallat pitää Turkkia suojavallina Iranin, Irakin, Syyrian, Hizbollahin ja Hamasin muodostamaa ääriliikkeiden puolikuuta vastaan."
Awad lisää Turkin painostettavien listalle arabimaat, joille palestiinalaisten asia on tärkeä vain puheissa.
"Turkki näyttää moraalista esimerkkiä ryhtymällä diplomaattisiin toimiin Israelia vastaan. Se on enemmän kuin Israelin kanssa rauhan solmineet Egypti ja Jordania ovat tehneet", hän sanoo.
Turkki aikoo ajaa palestiinalaisten asiaa entistä pontevammin YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.
Awadin mielestä sen pitäisi ulottaa painostusvoimansa palestiinalaisten yhtenäisyyttä koskeviin neuvotteluihin, jotta kilpailevat järjestöt Hamas ja Fatah löytäisivät sovun.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia