Vastavalmistuneille ei löydy Kiinasta töitä
Feng Danya opiskeli vieraita kieliä ja haaveili
työpaikasta kasvavassa yrityksessä. Kansainvälinen talouskriisi pilasi
kesällä valmistuneen nuoren naisen unelmat. Kiinassa pelätään nyt lähes kahden miljoonan valmistuneen jäävän ilman työtä.
Feng Danya opiskeli vieraita kieliä ja haaveili
työpaikasta kasvavassa yrityksessä. Kansainvälinen talouskriisi pilasi
kesällä valmistuneen nuoren naisen unelmat.
"Työskentelen
italialaisessa herkkukaupassa ja yritän pitää englannintaitoani yllä
satunnaisten ulkomaisten asiakkaiden kanssa. Muuta työtä en onnistunut
saamaan", Feng kertoo.
Hän tulee toimeen kalliissa Pekingissä 137 euron
kuukausipalkallaan, koska asuu vanhempiensa luona. Moni muu
vastavalmistunut ei ole saanut töitä lainkaan.
Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemia paljasti syyskuussa, että
valmistuneiden palkat ovat nyt samaa tasoa tai heikommat kuin
siirtotyöläisillä. Tieto oli järkytys sekä nuorille että näiden
vanhemmille.
"Mitä järkeä on ponnistella yliopistotutkinnon eteen, jos
sillä pääsee siirtotyöläisen ansioille?" liikkeenjohtoa opiskellut Wang
Lefu nurisee.
Hän ei ole saanut mieleistään työtä ja pyrkii nyt jatkamaan
opintojaan ulkomaille. Yrittäjävanhemmat pystyvät kustantamaan opinnot
Britanniassa tai Australiassa.
Kriisi ei ohi hetkessä
Wang toivoo, että talouskriisi on ohi vuodessa ja hän voi palata hyvään työpaikkaan Kiinaan.
Moni kuitenkin epäilee, että Kiinan työttömyys oli kypsymässä
jo ennen kriisiä eikä katoa äkkiä, vaikka maan talouskasvu hipoo yhä
kahdeksaa prosenttia.
Virallinen työttömyysaste on noin neljä prosenttia, mutta luvusta puuttuu 150-miljoonainen liikkuva siirtotyövoima.
Kun Kiinan tehtaiden tilauskannat alkoivat viime vuonna
kutistua kansainvälisen kriisin takia, arviolta 20 miljoonaa
siirtotyöläistä joutui palaamaan maalle.
Korkeakouluista valmistui tänä kesänä työmarkkinoille 6,1
miljoonaa nuorta. Se on puolisen miljoonaa enemmän kuin 2008, jolloin
heistä työllistyi alle 70 prosenttia.
Nyt arvioidaan, että liki kaksi miljoonaa valmistunutta jää vaille työtä.
Lehtitietojen mukaan Kiinan vauraimmalla alueella Guangdongin
maakunnassa valmistuneet ovat hakeneet jopa lapsenvahdin paikkoja
tuloksetta. Työnantajat suosivat mieluummin maalaistyttöjä, joilla on
alan kokemusta.
Odotukset alas
Monen akateemisen työttömän vanhemmat ovat sijoittaneet
elinikäiset säästönsä ainoan lapsensa koulutukseen. He syyttävät
hallitusta, joka on korostanut opiskelun merkitystä, muttei pysty
tarjoamaan nuorille työtä.
Kiinan johto on kantanut tänä vuonna erityistä huolta
akateemisesta työttömyydestä. Tiananmenin opiskelijalevottomuuksista
tuli keväällä kuluneeksi 20 vuotta, ja kapinahengen pelättiin tarttuvan
nuoriin.
Nyt nuorten toivotaan yksinkertaisesti madaltavan odotuksiaan.
"Valmistuneiden arvot muuttuvat kriisin seurauksena", sosiaaliministeri
Yi Weimin vakuutti hiljan.
Kun Kiinan kansanarmeija aiemmin rekrytoi nuoria naisia
lähinnä iän ja pituuden perusteella, nyt kriteereihin on lisätty
puhetaito, taiteelliset kyvyt ja ulkonäkö.
Korkeakoulutus lisääntynyt nopeasti
Kiinan johto alkoi houkutella nuoria yliopistoihin Aasiaa koetelleen talouskriisin jälkimainingeissa 1999. Tarkoitus oli, että koulutettu väki kiihdyttäisi kotimaista kulutusta ja helpottaisi vientiriippuvuutta.
Muutos oli nopea: 1980-luvulla korkeakouluihin hakeutui kolme prosenttia ikäluokasta, mutta nyt jo viidennes. Samaan aikaan Kiina ryhtyi kampeamaan tehdasteollisuuteen nojaavaa talouttaan tietotyöpohjalle.
Moni nuori opiskelee tietojenkäsittelyä, lakia tai kirjanpitoa, mutta kysyntää olisikin teknologian erityisaloilla. Finanssikriisi hidastaa yritysten kasvua.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia