Huumemafiat pitävät valtaa Rion hökkelikylissä
Kahden nuoren pojan äiti Janaina voi nukkua
yönsä rauhassa Jacarezinhossa, yhdessä Rio de Janeiron
väkivaltaisimmista faveloista eli hökkelikylistä. Rauhan takaa
huumemafia.
Kahden nuoren pojan äiti Janaina voi nukkua
yönsä rauhassa Jacarezinhossa, yhdessä Rio de Janeiron
väkivaltaisimmista faveloista eli hökkelikylistä. Rauhan takaa
huumemafia.
"Voin nukkua ovet auki, sillä kukaan ei tule ryöstämään", Janaina vakuuttaa. Huumejengi eli "liike" partioi favelassa estäen ryöstöt ja muut rikokset.
"Huumekauppiaat eivät ole ongelma, vaan poliisi, kun se saapuu favelaan", Janaina sanoo.
Janaina on peitenimi. Nainen pelkää, että jos "liike" saa tietää haastattelusta, se "polttomerkitsee" hänet kietomalla palavan renkaan rintakehän ja käsien ympärille.
Huumejengi pitää omaa lakiaan yllä raskaan aseistuksensa turvin. Rio de Janeiron yliopistossa kaupunkiväkivallan tutkimusta johtava Michel Misse kertoo huumejengien ostaneen voitoillaan rynnäkkökivääreitä, kranaatteja ja ilmatorjunta-aseita.
Väkivalta yleinen kuolinsyy
São Joãon favelassa huumejengillä on vartioasemia talojen katoilla ja muilla paikoilla, joista voi hallita alueen sisääntuloa. Poliisipartiot kulkevat vain muutaman metrin päässä aseistautuneista rikollisista.
Missen mukaan tämä ei kuvaa ainoastaan poliisin korruptiota, vaan huumejengien valtaa. Ne ovat faveloiden todellisia hallitsijoita.
Brasilian huumekauppa on hieman laskussa 1990-luvun villeistä vuosista, mutta huumeisiin liittyvä väkivalta tappaa yhä paljon ihmisiä. Murha on 15-44-vuotiaiden brasilialaismiesten yleisin kuolinsyy.
Rion huumejengien väkivaltaisuus herätti lokakuussa maailmanlaajuista huomiota vain vähän sen jälkeen kun kaupungille oli myönnetty vuoden 2016 kesäolympialaiset.
Huumemafia ampui alas poliisihelikopterin, minkä jälkeen poliisi hyökkäsi jengejä vastaan useissa faveloissa. Taisteluissa kuoli ainakin 47 ihmistä.
Missen mukaan kaupungissa on ainakin kolme merkittävää huumerikollisjärjestöä. Ne hallitsevat osin myös kaasupullojen välitystä, kaapelitelevisiopalveluja ja liikennettä. Jokaisella järjestöllä on komennossaan lukuisia nuorisojengejä.
Järjestöt ovat pitäneet valtaa ainakin 30 vuotta, mutta konfliktit alkoivat vasta kun yksi suuri rikollisryhmittymä yritti hankkia markkinamonopolin, mitä poliisi ja muut ryhmittymät vastustivat.
"Poliisi teki huumekaupasta vihollisensa, vaikka päävihollinen ei ole kauppa sinänsä vaan se, että siitä saatavien tulojen turvin on syntynyt raskaasti aseistautuneita jengejä", Misse sanoo.
Hänen mukaansa huumeiden myynti keskiluokkaisille brasilialaisille ja salakuljetus ulkomaille ei aiheuta vastaavia ongelmia, koska niissä huumekauppiaat eivät pyri pitämään kontrollissa alueita, joilla käyvät kauppaa.
"Huumeita voi kaupata ilman aluestrategioita. Mutta jengit haluavat hallita kauppapaikkojaan ja myös alueen ihmisiä", tutkija tiivistää.
"Voin nukkua ovet auki, sillä kukaan ei tule ryöstämään", Janaina vakuuttaa. Huumejengi eli "liike" partioi favelassa estäen ryöstöt ja muut rikokset.
"Huumekauppiaat eivät ole ongelma, vaan poliisi, kun se saapuu favelaan", Janaina sanoo.
Janaina on peitenimi. Nainen pelkää, että jos "liike" saa tietää haastattelusta, se "polttomerkitsee" hänet kietomalla palavan renkaan rintakehän ja käsien ympärille.
Huumejengi pitää omaa lakiaan yllä raskaan aseistuksensa turvin. Rio de Janeiron yliopistossa kaupunkiväkivallan tutkimusta johtava Michel Misse kertoo huumejengien ostaneen voitoillaan rynnäkkökivääreitä, kranaatteja ja ilmatorjunta-aseita.
Väkivalta yleinen kuolinsyy
São Joãon favelassa huumejengillä on vartioasemia talojen katoilla ja muilla paikoilla, joista voi hallita alueen sisääntuloa. Poliisipartiot kulkevat vain muutaman metrin päässä aseistautuneista rikollisista.
Missen mukaan tämä ei kuvaa ainoastaan poliisin korruptiota, vaan huumejengien valtaa. Ne ovat faveloiden todellisia hallitsijoita.
Brasilian huumekauppa on hieman laskussa 1990-luvun villeistä vuosista, mutta huumeisiin liittyvä väkivalta tappaa yhä paljon ihmisiä. Murha on 15-44-vuotiaiden brasilialaismiesten yleisin kuolinsyy.
Rion huumejengien väkivaltaisuus herätti lokakuussa maailmanlaajuista huomiota vain vähän sen jälkeen kun kaupungille oli myönnetty vuoden 2016 kesäolympialaiset.
Huumemafia ampui alas poliisihelikopterin, minkä jälkeen poliisi hyökkäsi jengejä vastaan useissa faveloissa. Taisteluissa kuoli ainakin 47 ihmistä.
Jengit ongelman ydin
Missen mukaan kaupungissa on ainakin kolme merkittävää huumerikollisjärjestöä. Ne hallitsevat osin myös kaasupullojen välitystä, kaapelitelevisiopalveluja ja liikennettä. Jokaisella järjestöllä on komennossaan lukuisia nuorisojengejä.
Järjestöt ovat pitäneet valtaa ainakin 30 vuotta, mutta konfliktit alkoivat vasta kun yksi suuri rikollisryhmittymä yritti hankkia markkinamonopolin, mitä poliisi ja muut ryhmittymät vastustivat.
"Poliisi teki huumekaupasta vihollisensa, vaikka päävihollinen ei ole kauppa sinänsä vaan se, että siitä saatavien tulojen turvin on syntynyt raskaasti aseistautuneita jengejä", Misse sanoo.
Hänen mukaansa huumeiden myynti keskiluokkaisille brasilialaisille ja salakuljetus ulkomaille ei aiheuta vastaavia ongelmia, koska niissä huumekauppiaat eivät pyri pitämään kontrollissa alueita, joilla käyvät kauppaa.
"Huumeita voi kaupata ilman aluestrategioita. Mutta jengit haluavat hallita kauppapaikkojaan ja myös alueen ihmisiä", tutkija tiivistää.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia