Ignacio Ramonet: Yhdysvallat on saartanut Venezuelan
Elokuussa Yhdysvallat ilmoitti avaavansa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbiassa.
Lokakuussa Panama myönsi USA:lle neljä uutta sotilastukikohtaa.
Nyt Venezuelaa piirittää 13
Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sekä sen
lentotukialukset ja sotalaivat, kirjoittaa Ignacio Ramonet.
Elokuussa Yhdysvallat ilmoitti avaavansa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbiassa. Lokakuussa Panama myönsi USA:lle neljä uutta sotilastukikohtaa. Nyt Venezuelaa piirittää 13 Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sekä sen lentotukialukset ja sotalaivat, kirjoittaa Ignacio Ramonet.
Hugo Chávezista tuli Venezuelan presidentti
helmikuussa 1999. Saman vuoden syksyllä Yhdysvallat joutui sulkemaan
tärkeimmän sotilastukikohtansa alueella luopuessaan Panaman kanavasta.
Sotilaat
siirrettiin Panamasta Puerto Ricoon Roosevelt Roadsin
laivastotukikohtaan. Pian sekin jouduttiin sulkemaan vastustajien
järjestämien laajojen mielenosoitusten vuoksi. Joukot muuttivat
Teksasiin ja Floridaan.
Korvatakseen menetykset Yhdysvaltain puolustusministeriö
Pentagon valitsi alueen valvontaan neljä strategista tukikohtaa: Mantan
Ecuadorissa, Comalapan El Salvadorissa sekä Hollannille kuuluvat Aruban
ja Curacaon saaret.
Tukikohtien "perinteiseen" vakoilutehtävään lisättiin
laittoman siirtolaisuuden torjunta ja huumekaupan valvonta. Salaisiin
tehtäviin kuuluivat öljy- ja kaivannaiskaupan sekä luonnon
monimuotoisuuden ja vesivarantojen valvonta.
Tärkeintä oli kuitenkin seurata Venezuelaa ja horjuttaa siellä alkanutta bolivarilaista vallankumousta.
USAn ja Venezuelan välit kiristyvät
Vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen USA:n
puolustusministeri Donald Rumsfeld hahmotteli uuden sodankäyntiopin
"kansainvälistä terrorismia" vastaan. Suurten ja runsasväkisten
ulkomaisten tukikohtien tilalle tulivat paljon lukuisammat
toimipisteet, joissa on vähemmän väkeä mutta uusimmat seuranta- ja
vakoilulaitteet.
Yhdysvaltain sotilaallisten toimipisteiden luku ponkaisi 865:een, ja niitä oli 46 maassa.
Latinalaisessa Amerikassa tukikohtien uudelleenjärjestely
mahdollisti sen, että Ecuadorin Manta pystyi auttamaan Chávezin
vastustajia huhtikuun 2002 vallankaappauksessa, joka lopulta
epäonnistui
Washingtonista johdettu tiedotuskampanja on siitä asti väittänyt
valheellisesti, että Venezuelassa toimisi ääri-islamististen Hamasin,
Hizbollahin ja al-Qaidan soluja, jotka pitäisivät harjoitusleirejä
Margaritan saarella.
Venezuela lopetti 2004 vuosikymmeniä jatkuneen sotilasyhteistyön Yhdysvaltain kanssa.
Vastavetona sille ja väitetylle terrorismille Pentagon uudisti
2005 Hollannin kanssa sopimuksen Venezuelan rannikon lähellä
sijaitsevien Aruban ja Curacaon tukikohdista. USA:n sota-alusten
käynnit niissä ovat tihentyneet viime aikoina.
Chávez syytti hiljan Euroopan unioniin kuuluvaa Hollantia,
että se valmistelee yhdessä "jenkki-imperialistien" kanssa hyökkäystä
Venezuelaan.
Vuonna 2006 Chávezin hallitus alkoi puhua "21. vuosisadan
sosialismista", Amerikoiden bolivarilainen liitto (Alba) perustettiin
ja Chávez valittiin uudelleen presidentiksi.
Washington kielsi aseiden viennin Venezuelaan, koska "maa ei osallistu riittävästi terrorismin vastaiseen sotaan".
Venezuelan F-16-hävittäjät jäivät ilman varaosia, ja maa tilasi Venäjältä Suhoi-hävittäjiä.
Washington tuomitsi Venezuelan "massiivisen
uudelleenaseistautumisen". Se unohti mainita, että alueen suurimmat
aseistautujat ovat Brasilia, Chile ja Kolumbia, joka saa vuosittain
Yhdysvalloilta 630 miljoonaa dollaria sotilasapua.
Saarto tiivistyy
Tapahtumat alkoivat kiihtyä. Maaliskuun 1. päivänä 2008
Kolumbian joukot hyökkäsivät Mantan tuella kolumbialaisten Farc-sissien
tukikohtaan Ecuadorissa.
Sen seurauksena Ecuador kieltäytyi uudistamasta Mantan tukikohtasopimusta, joka erääntyi marraskuussa 2009.
Kuukautta myöhemmin Yhdysvallat aktivoi uudelleen 1948 hajotetun
neljännen laivastonsa, jonka tehtävä on partioida Etelä-Amerikan
Atlantin rannikkoa.
Kuukautta myöhemmin Etelä-Amerikan valtiot perustivat
Brasiliassa Unasur-liiton ja maaliskuussa 2009 Etelä-Amerikan
puolustusneuvoston.
Pian sen jälkeen Yhdysvaltain Kolumbian-lähettiläs ilmoitti, että Mantan tukikohta siirretään Kolumbian Palanqueroon.
Kesäkuussa 2009 Hondurasissa - joka oli liittynyt Chávezin
johtamaan Albaan - tapahtui vallankaappaus. Yhdysvaltain Soto Canon
tukikohta avusti vasemmistopresidentti Manuel Zelayan syrjäyttämistä.
Elokuussa Pentagon ilmoitti avaavansa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbiassa.
Lokakuussa Panaman oikeistopresidentti Ricardo Martinelli kertoi myöntäneensä USA:lle neljä uutta sotilastukikohtaa.
Niinpä Venezuelaa ja bolivarilaista vallankumousta piirittävät
nyt 13 Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sekä neljännen laivaston
lentotukialukset ja sotalaivat. Presidentti Barack Obama näyttää
antaneen Pentagonille vapaat kädet.
Sallisiko maailma uuden rikoksen demokratiaa vastaan Latinalaisessa Amerikassa?
Ignacio Ramonet toimi vuoteen 2008 Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittajana ja johtaa nyt sen espanjankielistä painosta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia