Balkanin yrittäjät kaipaavat "Ekonoslaviaa"
Balkanilla moni poliitikko uskoo, että jäsenyys
Euroopan unionissa ratkaisisi pikkuvaltioiden taloushuolet. Yrittäjät
taas kannattavat Jugoslavian elvyttämistä taloudellisen yhteistyön
merkeissä.
Balkanilla moni poliitikko uskoo, että jäsenyys
Euroopan unionissa ratkaisisi pikkuvaltioiden taloushuolet. Yrittäjät
taas kannattavat Jugoslavian elvyttämistä taloudellisen yhteistyön
merkeissä.
"Meidän pienet markkinamme eivät kiinnosta ketään. Vain
niiden yhdistäminen voisi houkutella sijoittajia", serbialaisen Droga
Kolinska -elintarvikeyhtiön johtaja Slobodan Vucicevic sanoo.
Hän oli mukana loppuvuodesta Serbian Belgradissa pidetyssä
tapaamisessa, johon oli kutsuttu yritysjohtajia Bosnia ja
Hertsegovinasta, Kroatiasta, Makedoniasta, Montenegrosta sekä alueen
ainoasta EU-jäsenmaasta Sloveniasta.
Johtajat etsivät yhteisiä strategioita tilanteessa, jossa
talouslama on entisestään hidastanut tasavaltojen elpymistä 1991-1995
käydyistä Jugoslavian hajoamissodista. Ainoastaan Slovenia on kyennyt
nostamaan kansantuotteensa sotia edeltäneelle tasolle.
Voimat yhdistettävä
Ennen sotia 24 miljoonan asukkaan Jugoslavia muodosti
yhtenäisen tuotanto- ja markkina-alueen. Sodat vaativat 100 000 uhria,
ja katkerat muistot elävät yhä.
Talouden puolella poliittiset kaunat on johtajien mukaan kuitenkin paljolti voitettu.
"Sillä ei ole väliä, kutsutaanko uutta talousyhteisöä Jugoslaviaksi,
Jugosfääriksi vai Ekonoslaviaksi. Tärkeintä on yhdistää voimat ja
toimia yhdessä", Kroatian yritysjohtajien puheenjohtaja Esad Colakovic
sanoo.
Serbian tunnetuin it-yritys Comtrade on avannut
teknologiakeskukset Belgradin ohella Bosnian Sarajevoon ja Slovenian
Ljubljanaan. Lisäksi sillä on kymmenen koulutuskeskusta, jotka kattavat
koko alueen Makedoniaa lukuun ottamatta.
"Meille liikemiehille Jugosfääri on nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Poliitikoille se on valitettavasti yhä utopiaa", Comtraden omistaja
Veselin Jevrosimovic sanoo.
Hän viittaa huonoihin liikenneyhteyksiin. "Esimerkiksi
Belgradista ei ole päässyt vuoden 1991 jälkeen suoralla lennolla
Kroatian Zagrebiin, Splitiin tai Dubrovnikiin. Se on todella
piinallista", Jevrosimovic jatkaa.
Tuttu ja turvallinen
Kroatia on kuitenkin suunnannut 2000-luvulla Serbiaan 455
miljoonaa euroa eli viidenneksen kaikista ulkomaisista
investoinneistaan ja Slovenia yli 1,2 miljardia euroa, tilastot
kertovat.
Sijoittajien mukaan tuttu kohde on vierasta turvallisempi.
Lisäksi mailla on yhteinen historia ja niiden kielet ovat hyvin lähellä
toisiaan.
Slovenialainen yritysjohtaja Tatjana Fink parantaisi kilpailukykyä perustamalla kunkin alueen osaamista hyödyntäviä keskuksia.
"Sloveenit osaavat markkinoida, Serbia on hyvä kehittämään uusia materiaaleja ja Kroatia teknologiaa", hän listaa.
Joulukuun kokoukseen osallistuneilla pankkiireilla oli oma
kannustimensa yhteistyölle: mitä laajemmat markkinat, sitä parempi
tuotto sijoituksille.
He esittivät virtuaalisen arvopaperipörssin perustamista. Se
yhdistäisi Belgradin, Montenegron Podgorican, Bosnian Sarajevon ja
Kroatian Zagrebin pörssit, mutta sijaitsisi - toimipaikkaa koskevien
riitojen välttämiseksi - vain bittiavaruudessa.
Jugoslavia
Jugoslavian raunioille on tähän mennessä syntynyt seitsemän uutta valtiota:*Bosnia ja Hertsegovina: 4,5 miljoonaa asukasta
*Kosovo: 2,2 miljoonaa
*Kroatia: 4,4 miljoonaa
*Makedonia: 2,0 miljoonaa
*Montenegro: 650 000
*Serbia: 7,4 miljoonaa
*Slovenia: 2,0 miljoonaa
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia