Malesia ja Kiina puuhaavat lisää suurpatoja Borneoon
Malesia aikoo yhdessä kiinalaisten kumppaniensa kanssa valjastaa Borneossa sijaitsevan neitseellisen Sarawakin joet tusinan uuden suurpadon avulla.
Malesia aikoo yhdessä kiinalaisten kumppaniensa kanssa valjastaa Borneossa sijaitsevan neitseellisen Sarawakin joet tusinan uuden suurpadon avulla.
"En tiedä, mitä kansalleni tapahtuu ja miltä
tulevaisuutemme näyttää", sarawakilaisen alkuperäiskansan johtaja Kelak
Ubin huolehtii.
Kaakkois-Aasian vesillä sijaitseva Borneo on maailman
kolmanneksi suurin saari, jonka alue on jaettu Indonesian, Malesian ja
Brunein kesken. Malesialle kuuluvat Sabahin ja Sarawakin osavaltiot
sijaitsevat saaren pohjoisosassa.
Rahalla ei korvata elämäntapoja
Sarawakiin kaavaillut patoaltaat peittävät laajoja alueita sademetsää ja pakottavat asukkaat muuttamaan.
Ubinin mukaan viranomaiset ovat luvanneet siirtää asukkaat ja maksaa heille korvauksia, mutta se ei lohduta.
"Esi-isiltä peritty elämäntapamme on sidoksissa maahan. Emme
osaa elää muulla tavoin, joten koko olemassaolomme on uhattuna",
päällikkö pohtii.
Teolllisuuden sähköntarve
Suurpatojen on määrä tuottaa halpaa energiaa Sarawakiin
siirrettävälle teollisuudelle. Alueen sähköntuotannon lasketaan
nousevan 7 000 megawattiin vuonna 2020. Suomen koko sähköntuotannon
teho ilman varavoimaa on 12 000 megawattia.
"Sarawakin toisiinsa kytkeytyvät joet muodostavat
ainutlaatuisen järjestelmän. Se on osavaltion suurin voimavara, joka
viisaasti valjastettuna ruokkii halpaa energiaa tarvitsevaa
teollisuutta, kuten alumiinisulattoja", eräs nimettömänä pysyttelevä
malesialainen virkamies selittää.
Kiinalais-malesialaista yhteistyötä
Kiina ja Malesia julkistivat tammikuussa liki kahdeksan
miljardin euron hintaisen yhteisen energiahankkeensa Sarawakissa. Sen
toteuttavat Malesian valtion kehitysyhtiöt 1MDB ja Kiinan johtava
sähköverkkoyhtiö SGCC.
Uusien hankkeiden arvioidaan ottavan mallia ristiriitoja
herättäneestä Bakunin padosta, joka valmistunee tänä vuonna Sarawakin
Baluijoelle yli 20 vuotta kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen.
Tuhansittain alkuperäisasukkaita on siirretty ja heidän
kotinaan olleet sademetsät kaadettu lähes 700 neliökilometrin laajuisen
patoaltaan tieltä. Pelkästään siirtyminen rahatalouden piiriin on sokki
luontaistaloudessa eläneille ihmisille.
Sarawakin asukkaat eivät patoja tarvitse
"Hallituksen on julkistettava Sarawakin kehityssuunnitelmat ja
varsinkin niiden vaikutukset alkuperäisväestöön", Malesian Maan
ystävien edustaja Meenakshi Raman vaatii.
Hän pelkää, että patojen ohella tulossa on alumiinisulattojen ja hiilivoimaloiden kaltaisia saastuttajia.
Yksistään Bakunin padon tehoksi lasketaan 2 400 megawattia, jolle maatalousvaltaisen Sarawakin asukkailla ei ole käyttöä.
Suunnitelmissa oli alkujaan siirtää sähköä Sarawakista
manner-Malesiaan vedenalaista kaapelia pitkin, mutta viranomaisten
mukaan aikeesta on luovuttu. Malesia ei pode energiapulaa, ja kaapeli
olisi tullut kalliiksi sekä aiheuttanut mahdollisesti kansainvälisiä
kiistoja.
Vaihtoehtoisena suunnitelmana on nyt houkutella
energiannälkäistä tuotantoa Sarawakiin. Talouskriisi on supistanut
sijoitusten virtaa Malesiaan, mutta vuonna 2008 perustettu 1MDB jatkaa
yhteistyökumppaneiden etsintää.
Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesia käsittää Malakan niemimaan eteläosan. Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.
Suunnilleen Suomen kokoisen Malesian pinta-alasta yli puolet sijoittuu Borneoon Sabahin ja Sarawakin osavaltioihin.
Malesian liki 28 miljoonasta asukkaasta elää Borneossa noin 5,4 miljoonaa. Sarawakin väestö arvioidaan 2,5 miljoonaksi. (Lähde: Wikipedia)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia