Katastrofi lähensi Haitia ja Dominikaanista tasavaltaa
Vanhat riidat unohtuivat kun Dominikaaninen tasavalta omistautui naapurimaan hädälle. Haitin rajanaapuri oli
maajäristyksen jälkeen ensimmäinen avuntarjoaja, vaikka valtioiden
välit olivat aiemmin kireät.
Vanhat riidat unohtuivat kun Dominikaaninen tasavalta omistautui naapurimaan hädälle. Haitin rajanaapuri oli maajäristyksen jälkeen ensimmäinen avuntarjoaja, vaikka valtioiden välit olivat aiemmin kireät.
Veden, säilykkeiden ja lääketarpeiden ohella naapurista tuli
Haitiin kymmenen busseihin rakennettua keittiötä, jotka normaalisti
ruokkivat kotimaan köyhiä.
Keittiöistä jaettiin järistystä seuranneen kuukauden aikana
noin kaksi miljoonaa ateriaa Port-au-Princessa ja Jimanin
rajakaupungissa.
Presidentillistä apua
Ruoka ja mukana jaettu vesi tulivat maksamaan noin 1,5 miljoonaa euroa,
mutta se on vain murto-osa Dominikaanitasavallan avusta. Sitä koordinoi
pääasiassa presidentti Leonel Fernandezin perustama Funglode-järjestö.
Ennen katastrofia maiden välejä kiristivät haitilaisten
maahanmuuttajien joukkokarkotukset Dominikaanisesta tasavallasta. Myös
maassa asuvia haitilaisia kohdeltiin usein huonosti.
Tasavalta on kuitenkin erittäin riippuvainen köyhemmästä
Haitista tulevasta työvoimasta, joka hoitaa arviolta 60 prosenttia
maataloustöistä ja ison osan rakennustoiminnasta.
Maanjäristys muutti kyräilyn sympatiaksi. Fungloden johtaja
Jhoselyn Ruiz kertoo asukkaiden lahjoittaneen valtavat määrät ruokaa ja
muita tarvikkeita Haitiin vietäviksi.
Tasavalta lähetti kuusi laivaa kuljettamaan apua Haitin
syrjäisille alueille, kuten etelärannikon Jacmeliin, jonne maan
Punaisen Ristin työntekijät ehtivät ensimmäisinä.
Dominikaanit luovuttivat Barahonin lentokentän apukuljetusten
käyttöön. Jimanin sairaaloissa leikattiin kuukaudessa yli 1 500
haitilaista.
Lisäksi tasavalta on luvannut 15 liikkuvaa koululuokkaa
Haitiin, jossa arviolta 1,5 miljoonaa lasta on menettänyt opinahjonsa
tuhansien koulujen vaurioiduttua.
Haitille omaa "Marshall-apua"
Ruizin mukaan tasavallan antaman avun kokonaismäärää on
mahdoton arvioida, koska esimerkiksi monet yliopistot ovat laittaneet
matkaan omia avustusrekkojaan.
Dominikaanien presidentti on ajanut Haitin asiaa kansainvälisillä
foorumeilla. Hän on esittänyt, että Haitin tueksi kaavaillun
"Marshall-suunnitelman" tulisi saada kymmenen miljardin dollarin (7
miljardin euron) pääoma käytettäväksi jälleenrakennukseen kymmenen
vuoden aikana.
Fernandez esitti myös Haitin velkojen mitätöimistä.
Haiti-rahastoon hän keräisi varat lainanlyhennyksistä ja koroista,
joita läntisen pallonpuoliskon maat maksavat rikkaiden maiden
muodostamalle Pariisin klubille kymmenen vuoden aikana.
Dominikaanien apuponnistukset ovat tehneet vaikutuksen rajan yli hankkiutuneisiin haitilaisiin.
"On uskomatonta, mitä tämä maa on tehnyt. Kukaan ei olisi
pystynyt enempään. He ovat avanneet sydämensä meille täydellisesti.
Uskon, että tämä muuttaa suhteitamme ikuisiksi ajoiksi. Emme unohda
meihin kohdistunutta anteliaisuutta", vanhempansa Port-au-Princessä
menettänyt Jean Daniel sanoo.
"Minulla ei ole paikkaa minne mennä. Lähetin nuoremmat
sisarukset maalle ja ylitin rajan. Onneksi minulla oli passi ja
viisumi", hän jatkaa.
Työtä vuorotta avustuskeskuksessa
"Olemme pakanneet joka päivä täyteen yli 20 avustusrekkaa", Dominikaanisen tasavallan jesuiittojen perustamassa avustuskeskuksessa työskentelevä Anna Coronado kertoo.
"Vapaaehtoisia on ollut päivittäin vähintään 20, joskus jopa 40", hän lisää. Katastrofin alussa keskus pyysi asukkaita tuomaan pääasiassa säilykkeitä ja vettä, mutta Coronadon mukaan listalle on sittemmin lisätty muuan muassa puhdistusaineita ja yöpymisvälineitä.
"Olen työskennellyt päivittäin aamuyhdeksästä iltayhdeksään, paitsi viime sunnuntaina lähdin aikaisin, jo kuudelta", Coronado sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia