Toiveikkuutta maailmanlopun edellä

Worldwatch-instituutin Maailman tila 2010 -raportti tarkastelee keinoja muuttaa nykyistä kulutuskeskeistä kulttuuria. Optimistinen teos uskoo ihmiskunnan mahdollisuuksiin korjata kurssia ennen kuin on liian myöhäistä.

Maailmanloppu on toistaiseksi peruttu. Worldwatch-instituutti kieltäytyy uudessa Maailman tila 2010 -raportissa maalaamasta tuomiopäivän profetioita. Ääni kellossa on muuttunut. Asiat ovat edelleen huonosti ja ympäristön tuhoutuminen on lähellä, mutta kohtaloa ei ole sinetöity.

Ihmiskunnan tulevaisuus on edelleen ihmisten omissa käsissä.

Raportti huokuu luottamusta ihmiskunnan kykyyn uudistua. Jo kirjan alkusanoissa Grameen-pankin perustaja Mohammad Yunus valaa toivoa ja uskoa lukijaan. Tapoja ja tottumuksia on mahdollista muuttaa hänen mukaansa radikaalistikin. Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006 vastaanottanut Yunus perustaa uskonsa omiin kokemuksiinsa kulttuurinmuutoksesta Bangladeshissa.

Uhkakuvista toiveisiin ja mahdollisuuksiin

Ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kaltaiset uhat ovat perinteisesti näyttäytyneet luonnonvoimana, vääjäämättömänä yksisuuntaisena kehityksenä, jota on voitu korkeintaan jarruttaa. Worldwatchin mukaan kuva on moniulotteisempi.

Nykymuotoinen kulutuskeskeinen markkinatalous ei ole syntynyt itsestään. Valtiot, yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet sitä kaikin tavoin. Mitä Worldwatch ja raportin toimittaja Eric Assadourian yrittävät tällä sanoa, on selvä: ihmiskunnan toimintaa maapallolla on säädelty alusta alkaen.

Inhimilliset järjestelmät - uskonnot, kansalaisjärjestöt, koulut, yliopistot, liikeyritykset, valtiot ja joukkoviestimet - ovat jokainen vaikuttaneet tähänastiseen kehitykseen. Kysymys, jonka Worldwatch esittää, onkin, voivatko samat instituutiot tehdä saman uudestaan.

Vastaus on myönteinen, kyllä voivat.

Ruohonjuuritasolta ylöspäin

Kulttuurinmuutokseen tähtääviä uudistushankkeita ja -ohjelmia on kaikkialla maailmassa. Ne ovat useimmiten paikallisia ilmiöitä. Välillä eri hankkeet ovat keskenään jopa ristiriidassa. Silti uudenlaisen, ympäristöä säästävän kulutuskulttuurin mallit menestyvät. Lähes jokainen onnistunut hanke ne lähtee nopeasti leviämään toisiin yhteisöihin

Worldwatch arvelee, että etenkin lapset ovat nopeita omaksumaan uudet mallit. Aivan niin kuin etevässä markkinoinnissa tapahtuu. Ideat leviävät joukkoviestimien ja koulujen välityksellä. Aikuiset näkevät saman työpaikoilla, uskonnollisissa yhteisöissä ja sosiaalisessa mediassa.

Esimerkkitapauksia riittää. Suomessakin kansalaisia taannoin puhuttaneet hankkeet lasten kouluruokailun uudistamiseksi eivät ole tuntemattomia muuallakaan. Skotlannissa Itä-Ayrshiren kreivikunnassa aloitettiin joitakin vuosia sitten luomutuotetun lähiruoan kokeiluluontoinen tarjoaminen yhdessä koulussa. Nyt kaikki kreivikunnan koulut ovat mukana. Jopa lasten vanhemmat ovat saaneet opastusta terveellisessä ruokavaliossa. Paluuta entiseen ei ole.

Joskus yksinkertainen lähestymistavan muutos riittää. Kun sairauksien lääkehoidon lisäksi muistetaan huolehtia sairauksien ennaltaehkäisystä - siis terveydenhoidosta - elämänlaatu ja kustannustehokkuus paranevat. Yksi esimerkki tällaisesta on Suomen oma Pohjois-Karjala-projekti.

Väestöräjähdystäkään ei välttämättä tarvitse estää kiinalaistyyppisellä yhden lapsen politiikalla tai ihmisten suoranaisella tappamisella. Monilapsisuus on eräs perheihanne, johon jo nyt on voitu vaikuttaa niinkin erikoisella tavalla kuin länsimaisilla tv-sarjoilla. Yksi pienistä, mutta vaikuttavista tapauksista oli Saint Lucian saarivaltiossa 1996-98 esitetty radiokuunnelmasarja Apwe Plezi ("huvin jälkeen tule tuska"), joka tutkimusten mukaan lisäsi kuuntelijoiden luottamusta perhesuunnitteluun.

Yhteisön paine puree

Maailman tila 2010 -raportissa pannaan paljon painoa arvostusten muuttumiselle. Tyytyväisyys omiin ratkaisuihin, kohentunut elämänlaatu näkyy ja kuuluu myös muille. Sosiaalisessa verkostossa trendit leviävät nopeasti.

Samalla yhä useamman kuluttajan vaatimukset ohjaavat yritykset ottamaan viestinnässään ja markkinoinnissaan huomioon vaatimukset yhteiskuntavastuusta. Kestävistä kulutustottumuksista on tullutkin hiljalleen muodikkaita.

Kulttuurin uudelleenohjelmointia tehdään jo; liike on jo olemassa. Valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen tuella suuri muutos voi lähteä käyntiin.