Romanian pienviljelijät puolustavat perinteistä maataloutta

Hidasta ruokaa

Brasovissa alettiin huhtikuussa järjestää viikoittain hitaan ruoan markkinoita. Ne tarjoavat tuottajille harvinaisen mahdollisuuden myydä suoraan kuluttajille.

Hankkeen takana on kansainvälinen Slow Food -liike, johon romanialaiset lähtivät mukaan 2007.

"Romanian kaltaisissa maissa, jotka eivät ole rikkaita eivätkä köyhiä, perinteistä maataloutta uhkaavat muuttuva kulutuskulttuuri sekä ylikansallisten yhtiöiden ja länsimaisten keinottelijoiden maahankinnat", Slow Food Internationalin perustaja Carlo Petrini kommentoi viime vuoden lopulla.

Hän varoitti, että Itä-Eurooppaa uhkaa talonpoikaiskulttuurin katoaminen ja kehotti rakentamaan vahvan vastaliikkeen.

EU-tukia ei haeta

"Myymme tuotteitamme Slow Food -toreilla ja Romanialaisen talonpojan museon markkinoilla Bukarestissa", 17-vuotias brasovilainen viljelijä Madalin Bangala kertoo.

Bangalan perheen tilalla on 300 lammasta ja 40 lehmää, paimenia se työllistää seitsemän. Torikaupan pyörittäminen päivittäin olisi kuitenkin Bangalan mukaan liian hankalaa ja kallista.

Pientä kotileipomoa Harghitan piirikunnassa pitävä Varga Zsuzsanna sanoo, ettei hän pysty myymään tuotteitaan tavallisella torilla tai kaupoissa. "Pelkät verot kaataisivat bisneksen."

"Sitä paitsi kaupat ja torit ovat täyttyneet halvoista ja huonolaatuisista tuotteista, jotka tuodaan usein ulkomailta. Paikallisille tuottajille ei ole tilaa", hän suree.

"Markkinoille on vaikea päästä ilman vahvaa tuotemerkkiä. Myyminen on paljon vaikeampaa kuin tuottaminen", säestää Mihai Breazu, joka pitää 35 hehtaarin viinitilaa.

Romania liittyi 2007 Euroopan unioniin, mutta maataloustuet ovat jääneet monelta hakematta prosessin mutkikkuuden vuoksi.

Esimerkiksi Bangalan perhe ei ole hakenut EU-tukea eikä myöskään pankkilainaa, jonka riskit pelottavat.