Turkin ja Israelin välirikko vauhditti valtataistelua
Turkin ja Israelin välirikko toi päivänvaloon Lähi-idässä käytävän kiihkeän valtataistelun.
Israel pysäytti toukokuun lopussa Gazan merisaartoa murtamaan pyrkineen saattueen ja surmasi yhdeksän turkkilaista.
Turkin ja Israelin välirikko toi päivänvaloon
Lähi-idässä käytävän kiihkeän valtataistelun.
Israel pysäytti toukokuun lopussa Gazan merisaartoa murtamaan
pyrkineen saattueen ja surmasi yhdeksän turkkilaista.
Turkki vaati Israelilta anteeksipyyntöä ja kansainvälistä selvitystä
vahingoista, mutta Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu torjui
pyynnöt.
Vastatoimena Turkki sulki ilmatilansa Israelin sotilaskoneilta, jäädytti
yhteiset sotaharjoitukset ja kutsui suurlähettiläänsä kotiin.
Turkki tavoittelee suurvalta-asemaa
Kiista on tuonut aiempaa vahvemmin esille Turkin pyrkimyksen nousta
alueelliseksi suurvallaksi ja täyttää tyhjiö, joka syntyi Irakin
romahdettua vuonna 2003.
Hankkeen puuhamiehiin kuuluu Turkin tutkijataustainen ulkoministeri
Ahmed Davutoğlu, joka ajaa maalleen isompaa roolia Lähi-idän, Balkanin
ja Keski-Aasian alueella.
Hankkeeseen on kuulunut vanhojen kaunojen hautaaminen naapureiden, kuten
Kreikan, Syyrian ja Iranin, kanssa.
Keskeisin ongelma on Lähi-itä, jossa Turkki on ryhtynyt välittäjäksi
Israelin ja Syyriaan kiistoihin ja pyrkinyt ratkaisemaan Iranin
ydinohjelmasta syntynyttä ongelmaa.
Yhdysvallat on kehottanut Turkkia jättämään Iranin ongelman suurvaltojen
ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön huoleksi. Sen sijaan USA toivoo
Turkin sopivan riitansa Israelin kanssa.
Turkki aloitti sotilaallisen yhteistyön Israelin kanssa 1996. Vaikka
Turkki oli siten juutalaisvaltion ainoa ystävä alueella, se nautti
kunnioitusta myös arabimaiden ja Iranin silmissä.
Ongelmia suhteissa jo aiemmin
Turkin ja Israelin suhteet kuitenkin heikkenivät jo vuoden 2008 lopulla,
kun Israel aloitti kuukauden kestäneen hyökkäyksensä islamistisen
Hamasin hallitsemaan Gazaan.
Vuoden 2009 Davosin talousfoorumissa Turkin pääministeri Recep Tayyip
Erdogan suuttui Israelin presidentille Shimon Peresille ja marssi ulos
kesken televisioidun keskustelun.
Kun Turkin suhteet Israeliin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin ovat
viilenneet, sen uskottavuus rauhanvälittäjänä on heikennyt Iranin ja
Syyrian silmissä.
Vaikka Erdoganin suosio arabimaiden kadunmiesten keskuudessa on
kasvanut, maiden johtajat ovat alkaneet karsastaa häntä. Esimerkiksi
Egypti ja Saudi-Arabia pyrkivät itse esiintymään palestiinalaisten
johtavina puolustajina.
Syyrian ja Ranskan johtajien lausuntojen valossa alkoi näyttää siltä,
että Turkin sijasta Lähi-idän kiistan välittäjä tuleekin länsimaista.
Syyrian presidentti Bashir al-Assad yllätti kuitenkin vastikään
ilmoittamalla, että Syyria luottaa Turkkiin.
Pian sen jälkeen Turkin ulkoministeri Davutoğlu vieraili yllättäen
Hamasin päämajassa pyrkien sovittelemaan järjestön välejä
palestiinalaishallintoon.
Arabilehtien mukaan Libyan johtaja Muammar Gaddafi ei halua Turkista
muslimimaiden johtajaa. Gaddafin poika varusti myös laivan murtamaan
Gazan merisaartoa.
Kun palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on haluton neuvottelemaan
suoraan Netanjahun kanssa, Turkilla voi edelleen olla mahdollisuuksia
välittäjäksi. Israel on kuitenkin vastahangassa Gazasta syntyneen
kiistan vuoksi.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia