Mekongin patojen vastustus voimistuu
Mekongjoen thaimaalaisissa rantakylissä kerätään
nimiä pääministerille lähetettävään vetoomukseen, jossa vastustetaan
Laosiin ja Kambodzhaan kaavailtuja patoja.
Asukkaat pelkäävät kalastuselinkeinonsa
tuhoutumista samaan aikaan, kun thaimaalaisia yrityksiä on lähdössä
patojen rahoittajiksi.
Mekongjoen thaimaalaisissa rantakylissä kerätään
nimiä pääministerille lähetettävään vetoomukseen, jossa vastustetaan
Laosiin ja Kambodzhaan kaavailtuja patoja.
Asukkaat pelkäävät
kalastuselinkeinonsa tuhoutumista samaan aikaan, kun thaimaalaisia
yrityksiä on lähdössä patojen rahoittajiksi.
Vastarinta kohdistuu varsinkin Laosiin aiottuun 1 260 megawatin
Sayabouryn patoon, jonka suunnitelmat ovat pisimmällä. Mekongin
pääuomaan Kaakkois-Aasiassa suunnitelluista 11 padosta 9 sijoittuisi
Laosiin ja 2 Kambodzhaan.
Thaimaan valtion energiayhtiö Egat sitoutui kesäkuussa ostamaan sähköä
Sayabouryn vesivoimalasta. Hankkeeseen on lupautunut mukaan
thaimaalaisia rakentajia ja pankkeja.
Asukkaat pelkäävät elinkeinonsa menettämistä
"Kyläläisiä järkyttää Thaimaan osallisuus hankkeessa, joka voi tuhota
heidän elinehtonsa pysyvästi", Pelastakaa Mekong -liikkeen vetäjä
Pianporn Deetes sanoo.
Hänen mukaansa Mekongin pääuoman patoaminen estää kalojen nousun
kutualueilleen.
Pääministeri Abhisit Vejjajivalta tivataan vetoomuksessa, kuultiinko
asukkaita patohankkeen suunnittelussa ja mitä mieltä hallitus on
asiasta.
Pianpornin mukaan lupaukset kalaportaiden rakentamisesta eivät tyydytä
asukkaita, koska sellaisten tiedetään epäonnistuneen Thaimaan Pak Munin
padolla.
Thaimaan, Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin alueella virtaavalla Mekongin
alajuoksulla ei toistaiseksi ole suuria vesivoimalaitoksia. Alueen
asukkaat syyttävät Mekongin viimeaikaisesta kuivumisesta Kiinaa, joka on
rakentanut ylävirtaan kolme isoa patoa.
Kamppailua Sayabouryn padosta pidetään nyt ratkaisevana tulevaisuudelle,
joka koskettaa valuma-alueen 60 miljoonaa asukasta.
Laosin energia- ja kaivosministeri Soulivong Daravong vakuutti vielä
heinäkuussa, että Sayabourysta ja toisesta maahan kaavaillusta padosta
on laadittu selvityksiä, mutta "rakennuspäätöksiä ei ole toistaiseksi
tehty."
Voiton tavoittelu ja ympäristönäkökohdat ristiriidassa
Vapaan Mekongin puolustajat näkevät haasteena senkin, että patohankkeet
siirtyvät yhä vahvemmin yksityisten rahoittajien kontolle. Aiemmin niitä
vetivät Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin kaltaiset laitokset.
"Kun voitto nousee vesivoimarakentamisen päämotiiviksi, seurauksena on
kaaos", International Rivers -järjestön Mekong-ohjelman vetäjä Carl
Middleton varoittaa.
Hänen mukaansa mahdollisimman halvan sähkön tavoittelu hautaa
sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.
Katoavat jättiläiset
Jättihaimonni eli Mekongin suurikokoinen kissakala katoaa, jos Laosiin suunniteltu Sayabouryn pato estää sen nousun kutualueilleen, Maailman luonnonsäätiö WWF varoittaa.
Jopa 350-kiloiseksi kasvava Mekongin kissakala on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, sillä sen kanta on kutistunut jopa 95 prosenttia sadan vuoden aikana.
Kalojen kutumatka Kambodzhan Tonle Sap -järveltä Thaimaan Chiang Rain lähistölle alkaa monsuunisateiden aikaan toukokuussa. Taivalta kertyy joskus tuhat kilometriä.
Viimeksi suuri kissakala on nähty toukokuussa 2009 Thaimaan Chiang Khongin seudulla, WWF:n Mekongin koordinaattori Trang Dang kertoo.
Mekongissa asustaa kolme muutakin makean veden jättiläistä, joista keihäsrausku saattaa painaa 600 kiloa. WWF:n mukaan missään muussa maailman joessa ei elä yhtä paljon jättiläiskokoisia kaloja kuin Mekongissa.
Tiibetistä Kiinan ja Burman kautta Kaakkois-Aasiaan laskevalla Mekongilla on mittaa 4 880 kilometriä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia