Tuloerot synnyttävät levottomuutta Kiinassa
Miljonäärejä on Kiinassa kohta miljoona. Samalla köyhien katkeruus kasvaa.
Miljonäärejä on Kiinassa kohta miljoona. Samalla köyhien katkeruus kasvaa.
Kiinan kielen pelätyimpiä sanoja on kapinaa tarkoittava "qjyi". Talonpoikaiskapinat ovat kaataneet aiemmin dynastioita, ja kasvavat tuloerot ruokkivat jälleen kansan vihaa.
Amerikkalaismiljardöörit Bill Gates ja Warren Buffet kilistelivät hiljan laseja Kiinan eliitin kanssa Pekingin liepeillä sijaitsevassa ranskalaistyylisessä kartanossa. "He veivät meiltä maat rakentaakseen kartanon. Se maa oli meille kaikki, mutta rikkailta ei puutu rahaa ja taloja", polkupyöränkorjaaja Xiong Shaoping valittaa.
"Ihmiset ovat vihaisia, koska tämä on kommunistinen maa ja meidän pitäisi olla tasa-arvoisia. Jos asiat eivät muutu, seuraa kapina, jossa kaltaiseni vaativat osuuttaan", hän jatkaa.
Nuoret miljonäärit
"Kommunistisessa paratiisissa" elää nyt 875 000 dollarimiljonääriä, joiden keski-ikä on vain 39 vuotta, Hurun-laitoksen tuore listaus kertoo. Miljardöörejä se löysi noin 130.
Ylellisyystuotteiden kuluttajana Kiina ohitti tänä vuonna Yhdysvallat ja nousi kakkoseksi Japanin perään. Listan kärkeen Kiina kirinee 2015. Kiinalaisten rikkaudet on koottu pääosin 30 viime vuoden talousuudistusten aikana, jolloin Mao Zedongin tasa-arvoihanne vaihtui harvoille kasaantuvaksi vauraudeksi.
Katkeruus kasvaa. Kansa kantaa kaunaa sekä puolue-eliitin "punaisille kapitalisteille" että talouden uusrikkaille. Tiedotusvälineiden mukaan 0,4 prosenttia Kiinan 1,3 miljardista asukkaasta omistaa 70 prosenttia vauraudesta.
Lisäksi eliitin arvioidaan ansainneen pimeästi lähes biljoona eli tuhat miljardia euroa. Se vastaa kolmannesta Kiinan bruttokansantuotteesta vuonna 2008.
Kaikki on kaupan
Pekingin taloustutkimuslaitoksen tutkija Wang Xiaolu kertoo pimeän tulon muodostuvan lahjuksista, yritysten maksamista palvelurahoista ja julkisten varojen kavalluksista. Sijoituskohteita löytyy bisneslehtien ilmoituksista, joissa myydään esimerkiksi ranskalaisia viinitarhoja ja opastetaan, mitä Lontoosta ja New Yorkista kannattaa ostaa.
Kyseisten lehtien myyjät ansaitsevat vajaat sata euroa kuussa. "Rikas hallitus, köyhä kansa", kommentoi Er Ni lehtikioskistaan. "Rikkaille kaikki on mahdollista, koska kaikki on kaupan", hän lisää.
Pekingiläiseen notaarinvirastoon kolmatta kiinteistökauppaansa vahvistamaan tullut nainen vahvistaa myös lehtikauppiaan käsityksen: "Pelkään vain asioita, joita ei voi ostaa rahalla."
Lahjontaa ja kuplintaa
Lahjonta on lyönyt läpi koko yhteiskunnassa. Viranomaisten ei voi enää odottaa hoitavan normaaleja tehtäviään ilman ylimääräistä voitelua. "Ennen jakelin kuukakkuja ympäriinsä tähän aikaan vuodesta, nyt joudun jakamaan rahakuoria", kiinteistönvälittäjä Chen Xuell kertoo.
Jännitteitä on kasvattanut se, että asuntojen hinnat ovat parissa vuodessa nousseet tavallisten ihmisten ulottumattomiin tärkeimmissä kaupungeissa. Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian tuore tutkimus kertoo, ettei 85 prosentilla kaupunkilaisista ole varaa omaan asuntoon.
Pieni joukko sen sijaan omistaa tukuittain huoneistoja ja keinottelee niillä kiivaasti. "Asuntokupla ei ole ainoa, kuplia on muodostunut myös taide- ja antiikkimarkkinoille", huutokauppa-alalla toimiva Mary Huang sanoo.
Raha tulee vallan luo
Kiinan presidentti Hu Jintao vakuutti syyskuussa, että Kiina kannattaa "kaikkia hyödyttävää kasvua", jonka Aasian kehityspankki esitteli 2007. Sen on tarkoitus tasata tulonjakoa köyhien hyväksi. Kiinassa moni kuitenkin epäilee, ettei rikkaiden mammonaa pääse niin vain jakamaan.
"Lännessä sanotaan, että rikkailla on valtaa. Mutta Kiinassa valtaa pitävillä on myös suurimmat rikkaudet", hongkongilainen politiikan tutkija Ding Xueliang huomauttaa. "Miten asettua vastustamaan niin vaikutusvaltaista ihmisjoukkoa, joka valvoo maan kaikkia voimavaroja?" hän ihmettelee.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia