Omalaatuinen 90-luvun kansanliikkeeksi: <br>NEPALIN VASEMMISTO VOIMISTUU JA YHTENÄISTYY

Nepalin yhdistynyt vasemmistorintama on demokratialiikkeen aikana noussut Kongressipuolueen rinnalle kuningaskunnan johtoon. Kongressi on Sosialistisen Internationaalin jäsenpuolue ja mieltää itsensä hyvin sosialidemokraattiseksi. Puolueen päämääräksi sanotaan demokraattinen sosialismi, joskin Kongressista vasemmalla puhutaan avoimesti "porvareista".

Tällä hetkellä maassa on ainakin yhdeksän kommunistiseksi itseään kutsuvaa puoluetta, niistä seitsemän on mukana yhdistyneessä vasemmistorintamassa. Pienemmät ryhmät ovat jakautuneet johtajiensa mukana, kolmella suurimmalla on oma edustajansa Kongressipuolueen Krishna Prasad Bhattarain johtamassa väliaikaisessa hallituksessa.

Näistä kolmesta kenties tärkein on hallituksen ainoan naisen, kauppa- ja teollisuusministeri Sahana Pradhanin yhdessä Manmohan Adhikarin kanssa johtama marxilainen kommunistipuolue NPC(M), jonka riveihin kuuluu maan vasemmiston korkein älymystö.

Ruohonjuuritasolla voimakkaimmaksi mainitaan Kiinaa hyvin lähellä ollut Marxilais-Leniniläiseksi itseään kutsuva kommunistipuolue NPC (ML tai Male). Kolmas tärkeä puolue on NPC (Manahdhar), jonka merkittävin kannattajakunta on aina ollut Moskovan Kremlissä.

Viime syksynä seitsemän vasemmistoryhmää aloitti neuvottelut yhteisestä toimintaohjelmasta ja saivatkin talvella aikaan 18 kohdan miniohjelman, jonka puitteissa jokainen katsoi voivansa toimia ja esiintyä.

Tämä ohjelma vaatii demokratiaa ja kansan vapaasti valitsemaa lainsäädäntöelintä, järjestäytymisoikeutta puolueiksi ja ammattiliitoiksi, lehdistön vapauden palauttamista. Vasemmistokaan ei Nepalissa vaadi kuningasvallasta luopumista, vaan perustuslaillista Monarkiaa.

- On meillä vielä eromme, mutta tähän minimiohjelmaan jokainen saattoi yhtyä, kertoo NPC (M):n pääsihteeri Manmohan Adhikari.

KOHTALOKAS
ÄLIRIKKO

Nepalin kommunistit aloittivat toimintansa yhtenä puolueena vuonna 1949. Puolueen kummisedäksi mainitaan maailman ainoa vapailla vaaleilla valittu kommunistinen valtiojohtaja, Intian Länsi- Bengalin osavaltion pääministeri Jyoti Basu.

Kuninkaan kaapattua Nepalissa vallan vuonna 1960, puolueessa syntyi hajaannus siitä, pitäisikö kuningasta tukea vai taistella demokraattisen järjestelmän puolesta.

- Me päätimme taistella Kuningasta vastaan, kertoo Manmohan Adhikari. Maa syöstiin takaisin barbaariseen järjestelmään, jossa kansalaisilla ei ollut perusoikeuksia, eivätkä he olleet edes kansalaisia vaan alamaisia.

- Jatkossa maailmanlaajuinen kommunistisen liikkeen yleinen hajaannus vaikutti meihinkin kielteisesti. Kiinan ja Neuvostoliiton välirikosta löytyy Nepalinkin kommunistien hajaannuksen perusta.

NEPALIN OMAA
INJAA ETSITÄÄN

Nepalilaisista kommunisteista sanotaan, että he ovat vasta äskettäin mieltäneet itsensä ensisijassa nepalilaisiksi ja vasta sen jälkeen kommunisteiksi. Ainakin Adhikari myöntää tämän mielellään.

- Me havaitsimme, että meidän ei kannattanut olla kokonaan Kiinan puolella, mutta emme me voi olla kiinalaisvastaisiakaan.

- Jospa tuota sosialistisen leirin jakoa Kiina vastaan Neuvostoliitto ei olisi ollutkaan, meidän ei olisi ollut pakko mennä mukaan hajaannukseen. Mutta onhan se jako olemassa vieläkin suhtautumisessa perestroikaan, glasnostiin ja Kiinan politiikkaan. Me vain emme enää halua olla liian kiinteä osa sitä kiistaa, meillä on liikaa omia ongelmia Nepalissa.

- Koko vasemmistossa on nyt yleisenä linjana, että meidän pitää kehittää oma kurssimme ja päämäärämme. Nepalin kommunistisen liikkeen on seistävä omilla jaloillaan ja pureuduttava Nepalin ongelmiin, eikä se ole helppoa. Meillä kommunistilla kun on ollut tapana kopioida muita ja sortua dogmeihin, tunnustaa Adhikari avoimesti.
Kiinan malli ei sovi tänne sen enempää kuin neuvostoliittolainenkaan sosialismi. Oman linjan on löydyttävä, ilman että se johtaa ratkaisemattomiin konflikteihin yhdenkään sosialistisen maan kanssa. Yleisesti vasemmistoa Nepalissa jo pidetään nepalilaisten liikkeen eikä ulkoa johdettuna.


TÄHTÄIMESSÄ PYSYVÄ
HDENTYMINEN

Nepalilaiset myöntävät auliisti Itä- Euroopan mullistuksen vaikuttaneen suuresti demokratialiikkeen kehitykseen ja nousuun. Sivistyneistö oli hyvin tietoinen tapahtumista, joita seurattiin paikallisen sensuurin vuoksi pääosin ulkomaalaisista radiolähetyksistä.

Nepalissa liike on kuitenkin tuonut vasemmiston yhteen ja lisännyt sen voimaa ja kannatusta, päinvastoin kuin monessa Euroopan maassa.

- Tällä hetkellä näkymät vasemmiston pysyvään yhdentymiseen ovat hyvät, sanoo Adhikari.

- Rintama edustaa koko vasemmistoa ja esiintyy yhtenäisesti, mutta olisi vielä väärin sanoa, että täydellinen yhtenäisyys on ovella. Se on prosessi, joka vie aikaa, mutta uskon, että vapaat vaalit eivät vie meitä takaisin menneeseen vastakkainasetteluun.

© Muista tekijänoikeudet