Byrokraatit estävät avun Bhopalin uhreille

IS-NEW DELHI / JUHA REKOLA

Rajiv Gandhin Kongressipuolueen syrjäyttänyt V.P. Singhin Kansallisen rintaman hallitus pyörsi edeltäjänsä kannan ja totesi onnettomuuden aiheuttaneen Union Carbide- yhtiön kanssa tehdyn korvaussopimuksen epäoikeudenmukaiseksi. Hallitus päätti myös ensi kertaa maksaa suoraa hätäapua uhreille - viisi vuotta onnettomuuden jälkeen.

Hätäavun maksua ei kuitenkaan ole voitu panna toimeen Madhya Pradeshin osavaltion paikallisten viranomaisten jarrutuksen vuoksi. He sanovat, ettei apua voida maksaa, koska onnettomuuden uhrien identifiointi on vielä kesken. Samat virkamiehet valmistelivat pahamaineisen Bhopalin sopimuksen Union Carbide- yhtiön kanssa.

LAISKUUTTA
A LAHJONTAA

Bhopalin uhrien asiaa ajavat kansalaisjärjestöt ovat raivoissaan. Vuosia kestänyt vitkuttelu ja tietojen salailu ovat saavuttaneet tähänastisen huippunsa.

- Kysymys ei ole enää pelkästä korruptiosta, byrokraatit kieltäytyvät, koska hallituksen päätöksen noudattaminen merkitsisi lisätöitä, sanoo kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja uhrien oikeustaistelua New Delhissä koordinoiva N.D. Jayaprakash BGPSSS (Bhopal Gas Peedith Sangarsh Sahyog Samithi)- järjestöstä Ilta- Sanomille.

V.P. Singhin hallitus päätti hätäavusta periaatteessa 21. tammikuuta. Kansalaisjärjestöjen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ilmoitettiin 5. maaliskuuta, että apu maksetaan niiden vaatimusten mukaisesti jokaiselle uhrille erikseen kuukausittaisena 200 rupian (n.50 SMK) summana tannehtivasti huhtikuun alusta 1990 lähtien. Ensimmäisen maksuerän pitäisi päätöksen mukaan olla uhreilla kesäkuun alussa.

Koska summa maksetaan jokaista henkeä kohti, saisi esimerkiksi viisihenkinen perhe siis tuhat rupiaa kuussa. Se ei riitä elämiseen, mutta tuo merkittävän lisän perheen elättäjän usein onnettomuuden aiheuttamien vammojen vuoksi heikentyneisiin tuloihin.

Avun saajia arvioitiin olevan noin puoli miljoonaa. Madhya Pradeshin viranomaiset ovat kehittäneet avun maksamiseksi silmiähivelevän suunnitelman, jonka mukaan kukin saaja jonottaisi kahdesta kolmeen päivään kuukaudessa, ennenkuin summa olisi kädessä.

VIISI VUOTTA KULUNUT
IKÄ UHREJA TUNNETA

Hämmästyttävintä katastrofin jälkihoitoa on kuitenkin, että kun onnettomuudesta on kohta kulunut viisi ja puoli vuotta, viranomaiset sanovat edes välittömän hätäavun saajien määräämisen kestävän ainakin seitsemän kuukautta.

Uhrien tunnistaminen ja katastrofin laajuuden osoittaminen onkin ollut suurimpia kiistakapuloita kansalaisjärjestöjen käymässä oikeustaistelussa Gandhin hallituksen ja Union Carbiden välillä runsas vuosi sitten tehtyä korvaussopimusta vastaan. Oikeudenkäynti alkoi uudelleen viime kuussa ja jatkuu kesällä, oletettavaa on että sen tuloksena korvaussopimus kaatuu ja asiat käsitellään uudelleen.

- Pystymme näyttämään toteen, että koko sopimus ja sen vahvistanut korkeimman oikeuden päätös ovat laittomia ja ristiriitaisia, sanovat kansalaisjärjestöjen edustajat.

Jayaprakashin mukaan Union Carbide muiden ylikansallisten firmojen tuella lahjoi ja kiristi Intian hallituksen myöntämään yhtiölle täydellisen vastuuvapauden onnettomuudesta ja suostumaan 470 miljoonan dollarin vaatimattomaan korvaussummaan, kuudesosaan hallituksen alkuperäisestä arviosta.

Kiristyksen mahdollisti tämän arvion mukaan Gandhin talouspolitiikka, joka pyrki keinolla millä hyvänsä viehättämään ulkomaista pääomaa investoimaan ja operoimaan Intiassa.

VÄÄRISTELTYJÄ TIETOJA
ATASTROFIN LAAJUUDESTA

- Seuraavassa vaiheessa viranomaisten tehtäväksi tuli pimittää katastrofin todellinen laajuus ja suhteuttaa virallinen arvio sopimaan jo päätetyn korvaussumman raameihin, sanoo Jayaprakash. Hallituksen oikeudelle vastahakoisesti toimittamat tiedot uhrien määrästä ja heidän kärsimiensä vammojen vakavuudesta ovat olleet vahvasti ristiriidassa sovitun korvauksen kanssa.

- 600.000:sta korvauksen hakijasta on lääkärintarkastuksessa käynyt 350.000. Heistä 190.000 on kärsinyt myrkkykaasujen aiheuttamista fyysisistä vammmoista, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin luku, jonka hallitus esitti helmikuussa 1989 sopimusratkaisun pohjaksi, tilastoi Jayaprakash.

- Ja neljännesmiljoona ihmistä on vielä tutkimatta, hän muistuttaa.

- Kurjimmaksi petoksen tekee se, että Korkeimman oikeuden päätöksellä kukaan ei voisi saada korvausta, ennenkuin kaikki korvausvaatimukset on käsitelty loppuun. Puolet niistä on vielä käsittelemättä, muistuttaa Jayaprakash.

- Bhopalin onnettomuus saattaa kunnollisten tutkimusten myötä osoittautua monin verroin tuhoisammaksi kuin mitä on luultu.

Nyt oikeudessa luultavasti kaatuva korvaussopimus ei siis ole helpottanut Bhopalin uhrien elämää pennin vertaa. Hätäavun oli määrä helpottaa jonkin verran, mutta sekin tuntuu nyt juuttuneen byrokratian rattaisiin.

Viiden vuoden kärsimysten ja taloudellisten menetysten jälkeen on moni Bhopalissa menettänyt jo toivonsa kokonaan. Kansalaisjärjestöt jatkavat oikeustaistelua ja pyrkivät oikeistolaisen BJP- puolueen kanavia pitkin pääsemään Madhya Pradesin osavaltion uuden pääministerin puheille virkamiesten vauhdittamiseksi tai vaihtamiseksi.

Hallitus istuu ja kommentoi. Korkeimman oikeuden puheenjohtaja on jo esittänyt tuhannen taalan kysymyksen: "Mitä tapahtuu Union Carbiden jo maksamille 470 miljoonalle dollarille, jos sopimus oikeudessa kaatuu?"

© Muista tekijänoikeudet

Julkaisija: IS