Hindujen herätysliike marssii kohti valtaa

Ayodha on vain jäävuoren huippu.

Intiassa viime kuukausien aikana jopa 2000 ihmishenkeä vaatineet levottomuudet tulevat jatkumaan. Hindulainen herätysliike uhkaa sytyttää koko maan liekkeihin, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuta.

Tavoitteena on valta, Hindu Raj!, hinnalla millä hyvänsä.

Räjähdys Intiassa merkitsisi sekasortoa koko Etelä- Aasiassa. Osamantereella asuu neljäsosa maapallon ihmisistä.


nko mahdollista, että moniuskontoista Intiaa vuosituhannen vaihteessa hallitsee tunnustuksellinen hindujuntta, joka ryhtyy kostamaan maan 120- miljoonaiselle muslimivähemmistölle heidän esi-isiensä pahoja tekoja?

Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla huimasti edennyt Bharatiya Janata Party (BJP) eli Intian kansanpuolue vannoo hindulaisen herätysliikkeen nimeen ja toimii läheisessä yhteistyössä äärihindulaisten VHP:n (Vishwa Hindu Parishad eli Maailman Hinduneuvosto) ja pahamaineisen RSS:n (jonka aktiivien sanotaan olleen aikanaan Mahatma Gandhin murhan takana) kanssa.

Viime vuoden marraskuussa BJP:n vaalivoitto toi puolueen vaa'ankielen asemaan valtakunnan politiikassa. Puolueen ja uskonnollisen herätysliikkeen johtoon noussut Lal Krishan Advani käytti sitä tehokkaasti hyväkseen ja kaatoi V.P. Singhin johtaman Kansallisen Rintaman hallituksen runsas kuukausi sitten.

Operaation seurauksena Intia on ennenäkemättömän poliittis- uskonnollisen kaaoksen keskellä. Harva enää uskoo, että tästä sotkusta selvitään ilman ennenaikaisia vaaleja - ja sellaisten järjestäminen 850 miljoonan asukkaan maassa keskellä levottomuuksia olisi omiaan ajamaan koko Etelä- Aasian sekasortoon.

Uskonnollisesta legendasta
oliittiseksi vaatimukseksi

BJP pyrkii avoimesti hindulaisuuden renesanssiin ja väittää vähemmistöuskontojen (etupäässä muslimien) etuoikeuksien sortavan hinduenemmistön uskonnollisia ja kulttuurisia oikeuksia. Kesän ja syksyn kuumaksi kysymykseksi valittiin ikivanha kiista palvotun Rama- jumalan syntymäpaikasta.

Äärimmilleen pelkistettynä kysymys on tästä: Vanhan hindulegendan mukaan Rama- jumala syntyi Ayodhassa, pohjoisessa Uttar Pradeshin osavaltiossa. 1500- luvulla mogulihallitsija Babar rakennutti paikalle nykyään Babri Masjid- nimisenä tunnetun moskeijan, joka on ristiriitojen vuoksi ollut suljettuna monumenttina 50-luvun alusta asti.

Temppelikiista kuumensi tunteita jo viime vuoden vaalien alla, mutta räjähti lähes koko maan kattavaksi mellakoinniksi vasta, kun Advani aloitti syyskuussa hindujen suuren marssin "Rath Yatran" kohti Ayodhaa aloittaakseen pyhät temppelinrakennustalkoot, "Kar Sevan". Ja temppelin rakentamiseksi pitää historiallinen moskeija tuhota.

Palvontapaikkojen puutteesta tuskin on kysymys. Ayodhan seudulla on ennestään 1600 hindutemppeliä, joista joka toisen ylipappi pitää omaansa juuri sinä oikeana Raman synnyinpaikkana. Paikallisen väestön intohimosta temppelitalkoisiin kertoo se, että he mielummin valitsivat kansanedustajikseen viime vaaleissa jumalattomat kommunistit (joista toinen on vielä nimeltäänkin Babar) kuin temppelikiihkoilijat.

Poliittinen
riisitilanne

Kuukauden kestäneen Rath Yatran ja sitä seuranneen ensimmäisen väkivaltaisen temppelinrakennusyrityksen (30.10.) seurauksena ympäri maata levinneissä mellakoissa on epävirallisten laskujen mukaan kuollut hyvinkin 2000 ihmistä.

Puoluejohtaja Advanin pidätys kesken marssin laukaisi hallituskriisin ja toi valtaan Chandra Shekharin johtaman nukkehallituksen, jonka lankoja pitelee käsissään Rajiv Gandhi ja Kongressipuolue.

-On tragedia, jos tämä hallitus kaatuu. Vielä suurempi tragedia on, jos se pysyy pystyssä, kommentoi eräs poliittinen kolumnisti.

Tätä kirjoitettaessa kaikki odottavat, mitä tuo mukanaan joulukuun 6. päiväksi ilmoitettu "Kar Sevan" toinen vaihe.

Herätysliikkeen uskonnollinen johtaja, VHP:n pääsihteeri Ashok Singhal on varoittanut, ettei kenenkään pitäisi asettua vastustamaan temppelin rakentamista. Muuten liike uhkaa ottaa tavoitteekseen 3000 hindutemppelin rakentamisen olemassaolevien moskeijoiden paikalle.

Sitä voisi pitää uhkauksena: Antautukaa, tai pistämme matalaksi koko maan.

"Sorrettu enemmistö"
skee takaisin

Intialaiset käyttävät kahta termiä, jotka kaipaavat lyhyen selityksen: Avainasemassa ovat sanat kommunalismi ja sekularismi. Kommunalismilla tarkoitetaan pääasiassa -vaan ei ainoastaan- maan eri uskonnollisten yhdyskuntien välisten erojen korostamista ja niiden nostamista toisiaan vastaan.

Hinduja Intiassa on hiukan alle 700 miljoonaa, muslimeja 120 miljoonaa, kristittyjä 20 miljoonaa, sikhejä noin 15 miljoonaa, buddhalaisia viitisen miljoonaa ja muita uskontokuntia ehkä toiset viisi miljoonaa.

Näiden yhdyskuntien rinnakkainelon järjestämiseksi ja yhteentörmäysten välttämiseksi Intia on kehittynyt sekularistiseksi valtioksi, jossa uskonto ja politiikka on erotettu toisistaan ja valtiovalta pyrkii rohkaisemaan "yhdyskunnallista rauhaa ja harmoniaa".

Nostamalla uskonnolliset asiat politiikan keskiöön BJP on nyt tukemassa kommunalismia ja murtamassa sekularistista perinnettä, syyttävät sekularistit.

BJP vastaa: Hinduenemmistöä sorretaan, vähemmistöillä on liikaa vapauksia. -Sen enempää hallitus kuin puolisotilaalliset joukotkaan eivät voi taata muslimien turvallisuutta. Muslimit ovat turvassa vain hindujen johtamassa yhteiskunnassa, uhosi Advani äskettäin joukkokouksessa Ayodhan lähistöllä.

-Me emme taistele muslimeja vastaan, me taistelemme pseudosekularisteja vastaan, jotka häpeävät omaa uskontoaan ja kulttuuriperintöään, on yksi Advanin mielilauseista.

"Vähemmistöille
elkeät rajat"

BJP:n propaganda perustuu historian ja hindu- uskonnon väärälle tulkinnalle ja suoranaiselle valheelle, väittää Jawaharlal Nehru- yliopiston historian professori K.M. Pannikar.

Mutta tuo propaganda puree ja on tehonnut erityisesti länsimaistumisen keskellä ideologiseen identiteettikriisiin ajautuneeseen keskiluokkaan.

-Kannatan Rama- temppelin rakentamista koska olen lopen kyllästynyt, kuvaa tunteitaan parikymppinen opiskelijatyttö Nisha Banerjee.

-Järjen kannalta tiedän, että minun ei pitäisi tukea sitä, koska se synnyttää kommunialismia ja ristiriitoja. Mutta hindulainen herätys on väistämätön, koska vähemmistöille on annettu liikaa painoa Intiassa.

Nisha tietää myös, ettei temppelin rakentaminen ratkaise ongelmia. -Mutta minusta on pikkuhiljaa tullut vähän fanaattinen hindulaisuuden puolustaja Kashmirin ja Punjabin tapahtumien jälkeen.

-Minä olen rehellisesti sitä mieltä, että vähemmistöjen pitäisi ainaisen valituksen sijasta antaa vähän periksi ja joustaa. Heille pitäisi antaa selkeät rajat, niin asiat parantuisivat.

"Onko Intia vain
indujen maa?"

-Tuo on hyvin yleinen asenne, huokaa Pannikar. Hän on itse luennoillaan huomannut saman: Puhe demokratiasta ja ihmisen uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamisesta ymmärretään, mutta taustalle jää helposti kaivelemaan käsitys "sorretun enemmistön" oikeudesta päättää asioista itse.

Hinduherännäisyys ei ole uusi keksintö. Sen ideologia juontaa juurensa sadan vuoden takaa, jolloin uushindulaisuus ryhtyi tulkitsemaan uudelleen maan historiaa ja kulttuuriperintöä.

Osa itsenäisyysliikkeestä kehitti "hindunationalismin", joka lähtee siitä, että Intian aito kansallinen perintö on peräisin ajalta ennen Islamia.

-Tänä päivänä tuo perintö tukee ja antaa voimaa hindulaiselle kommunalismille, sanoo Pannikar.

-Vaikka Advani ja muut sanovat, että eivät halua yksiuskontoista valtiota, he muistuttavat aina kuitenkin siitä, mitä tapahtui vuonna 1947. Intia jaettiin uskonnollisin perustein muslimivaltio Pakistaniin ja Intiaan. Vuoden -47 perustalta Intia on hindujen maa.

-Näin ohitetaan yli tuhat vuotta historiaa, aika jolloin hindut ja muslimit olivat eläneet Intiassa yhdessä. Ja meidän kansallinen kulttuuriperintömme on ollut eri uskontojen ja kulttuurien jatkuvaa vuorovaikutusta. Ei sitä rikkautta voi "enemmistön" nimissä murskata.

-He pyrkivät luomaan solidaarisuuden hindulaisuuden pohjalta. Verrataan haluttua menneisyyttä nykytilanteeseen ja osoitetaan ne, jotka täällä ovat ylimääräisiä ja joista on päästävä eroon. Tämä on mielestäni kaikkein tärkein puoli ja piirre tässä herätysliikkessä.

"Hindujen yhdistäminen
n mahdoton tehtävä"

Hindujen uskonnollinen yhdistäminen on Pannikarin mukaan kuitenkin tehtävänä mahdoton. Sosiaalinen kuilu, kastijako ja alueellinen epätasa- arvo takaavat sen, ettei Bombaylaisella kapitalistilla, Biharin maaseudun kastittomalla maaorjalla tai kalkutan slummin asukkaalla ole juurikaan yhteistä.

-Uskonnolliset rituaalit ovat perinteisesti olleet ylempien kastien, pääasiassa pappiskastin eli brahmiinien etuoikeus. Alimmilla kasteilla - kastittomista puhumattakaan - ei ollut oikeutta edes astua temppeliin sisälle, selvittää Pannikar.

Kansallinen liike Gandhin johdolla sai tähän paljon muutoksia, mutta siitä huolimatta se jatkui ja on yhäkin olemassa.

-Vaikka herätysliike alunperin olikin pääasiassa brahmiinien liike, se havaitsi, että jos se haluaa poliittisesti menestyä, sen täytyy yhdistää hindut, ottaa muut kastit mukaan. Sen seurauksena on täytynyt pyrkiä määrittelemään hindulainen identiteetti uudelleen.

Tähän on Pannikarin mukaan käyetty kahta päämetodia: Toinen on jatkuvasti kehittää symboleja, joihin hindut voisivat kastista riippumatta identifioida itsensä.

Symboleja ja
iholliskuvia

-Tämä aloitettiin jo 15-20 vuotta sitten, kun kaduilla ja kylissä nuorille hindumiehille jaettiin symboleina kolmikärkisiä atraimia. Jokaiselle sanottiin, että jos olet hindu, sinun tulee pitää sitä esillä. Muslimit sortavat sinua ja tämä on meidän valtamme symboli.

-Viime vuonna jokaisessa kylässä palvottiin "Ram Shilaa", Rama- jumalan pyhää tiiltä. Kustakin kylästä piti sitten valita nuorukainen, joka olisi valmis uhraamaan elämänsä Rama- jumalan puolesta. Tämä nuorukainen sitten lähetettiin Ayodhaan tiiltä viemään, kertoo Pannikar.

-Kuvittele mitä pienessä kylässä tapahtuu, kun pitää valita yksi mies uhraaman henkensä Raman puolesta!

-Uusin temppu on kuljettaa Ayodhassa Kar Sevan, pyhien talkoiden, aloittamisen yhteydessä poliisin tulituksessa kuolleiden tuhkaa ympäri maata.

-Toinen tapa on sitten vedota menneisyyteen. Sanotaan, että menneisyydessä kaikki me hindut olimme yhtä, meillä on yksi yhteinen perintö. Eli siis menneisyydessä oli hindulaisuus, Vedat, Mahabharatat ja kaikki se. Kaikki jotka tämän jälkeen ovat tulleet tänne, eli siis ei- hindut, ovat ulkomaalaisia, eivätkä kuulu tänne.

Politiikkaa
skonnon varjolla

-Kaikkea tätä on vähän vaikea ymmärtää, ellei pidä visusti mielessään, että tämä herätysliike on pohjimmiltaan pyrkimystä poliittiseen valtaan, Pannikar hymyilee vaisusti.

-Se ei ole pelkästään uskonnollista fundamentalismia, se käyttää sitä hyväkseen, mutta menee pitemmälle. ja kun valtaan päästään, sitä pitää käyttää.

Pannikar jakaa kansanliikkeeksi nousseen "Kar Sevan", temppelinrakennustalkoiden osallistujat karkeasti kolmeen ryhmään:

-Suurin osa Kar Sevan osallistujista tekee sen osana uskonnollista rituaalia. Heidän hindulainen tietoisuutensa on herätetty ja heille on kerrottu että hyvä hindu tekee näin. Suurin osa heistä ei ajattele sen pidemmälle.

"Pyhät miehet"
ohtajina

Liikettä johtavat "Sadhut", pyhät miehet, jotka ovat vetäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle eivätkä tunne minkäänlaista sosiaalista vastuuta.

-Heille pitäisi olla yhdentekevää onko temppeliä vai ei. Tradition mukaan heidän pitäisi olla Himalajalla tai missä hyvänsä etsimässä lopullista ykseyttä Jumalansa kanssa. Mutta juuri he ovat nyt mukana politiikan teossa, neuvottelemassa, antamassa ohjeita poliittiselle puolueelle. Ja Advani, merkittävä poliittinen johtaja käskee neuvottelemaan heidän kanssaan, kauhistelee Pannikar.

-Minkä hyvänsä yhteiskunnan tulisi vain todeta, että OK, te olette kieltäneet tämän maailman, tehkää se mitä teidän pitää, mutta älkää tulko tänne neuvomaan!

-Toinen ryhmä ovat näiden kommunalististen järjestöjen aktiivit. He eivät ole suorittamassa uskonnollista velvollisuuttaan, en edes usko että he ovat uskonnollisia. He myyvät uskontoa puhtaasti päästäkseen valtaan. Advani itse julisti tämän myöntäessään että Rath Yatra on poliittinen liike.

-Kolmannesta ryhmästä pitäisi sitten olla huolissaan, myöntää Pannikar. He eivät ole VHP:n kannattajia, eivät BJP:läisiä. Olet varmasti nähnyt paljon nuoria osallistumassa, osa heistä on mukana pelkästään jännityksen vuoksi.

-Mutta suurin osa heistä on mukana, koska heidän uskonnolliset tunteensa on herätetty. He todella uskovat olevansa mukana uskonnollisessa liikkeessä hyvinä hinduina eivätkä huomaa tulevansa pahasti hyväksikäytetyiksi poliittiseen kampanjaan.

Kuinka legendasta
ehdään totuus

Kampanja Ayodhan temppelin puolesta perustuu Pannikarin mukaan myyteille, legendoille, tulkinnalle ja suoranaisille väärille tiedoille. Professori on kauhuissaan siitä, kuinka tällaista disinformaatiokampanjaa voidaan käydä ja kuinka se menee perille.

-BJP esimerkiksi sanoo, että profeetta Muhammedin syntymäpäivästä on tehty kansallinen vapaapäivä. Sitten he valittavat, etttä Raman ja Krishnan syntymäpäivät eivät ole kansallisia vapaapäiviä, ja hindulaisuuden syrjintä on todistettu!

-Tämä uskotaan, mutta ei se ole totta. Kaikki nämä päivät on listattu uskonnollisiksi juhlapäiviksi aivan samalla tavalla eikä yksikään niistä ole virallinen kansallinen vapaapäivä.

-Törmäsin tässä poliitikkoon, joka vakavalla naamalla selitti, että muslimit aikoinaan tuhosivat Somnathin temppelin ja Pandit Nehru rakensi sen uudelleen. Se on täydellistä hölynpölyä, mutta kun tätä kerrotaan lukutaidottomalle hinduyleisölle, ei heillä ole mahdollisuuksia tarkistaa.

-Muslimien on alistuttava, koska kysymys on hinduenemmistön voimakkaista tunteista Rama- jumalaa kohtaan, sanoo L.K. Advani.

"Ongelmat on
opulta kohdattava"

Historian professori Pannikar löytää hindulaiselle herätysliikkeelle vastineen Euroopan historiasta. -Moni asia heissä muistuttaa natseja, lähes samankaltainen rotuteoria hindujen ylivoimaisuudesta. Tämän porukan valta johtaisi demokratian katoamiseen.

-Yksi intialaisen yhteiskunnan arvokkaimmista piirteistä on, että vaikka meillä on satoja vakavia ongelmia, meillä niistä saa keskustella vapaasti. Kuka hyvänsä voi sanoa mitä vaan - ja herra paratkoon sanookin. Tämä vapaus menisi sen tien.

-Tämä aletaan myös ymmärtää ja älymystökin on ottamassa yhä selkeämmin kantaa. Se alkaa näkyä, sanoi Advani mitä hyvänsä.

-Jo hänen Rath Yatransa puolivälissä tavallinen väki alkoi olla lopen kyllästynyttä siihen uhoon. Kadunmiehen reaktio oli, että tämä alkaa mennä liian pitkälle.

Optimistina Pannikar näkee tässä yhteenotossa myös omalla tavallaan myönteisenkin piirteen. Pitkän aikaa uskonnolliset ristiriidat on sivuutettu ja niiden ratkaisemista siirretty kansakunnan yhtenäisyyden nimissä.

-Sanoisin että meidän sekularistinen liikkeemme ei ole osannut taistella sekularismin puolesta vaan ainoastaan kommunalismia vastaan.

-Luulen, että sekularististen voimien on nyt katsottava uudelleen koko koko yhteiskunnallinen tilanne, jossa eri yhteisöt elävät ja heidän yhteisöllistä tietoisuuttaan.

-Tämä saattaa antaa meille tilaisuuden luoda strategia ei vain kommunalismia vastaan, vaan myös kehittää sekularistinen strategia.

© Muista tekijänoikeudet