Singh sai aikaan kastisodan

KU- NEW DELHI / JUHA REKOLA

Viime viikolla alkanut opiskelijoiden polttoitsemurha- aalto on nostanut Intian kohta kaksi kuukautta kestäneen kastisodan uudelle tasolle. Eri puolilla Intian pohjoista hindualuetta on julistettu ulkonaliikkumiskieltoja ja armeija on paikoin hälytystilassa.

Lokakuun toinen on Mahatma Gandhin syntymäpäivä ja silloin on kutsuttu koolle suurmielenosoituksia kaikkialle. Sadat nuoret ovat uhanneet sytyttää itsensä tuleen protestina hallituksen elokuun alussa hyväksymälle laille, jolla varataan 27 prosenttia opiskelu- ja julkisen alan työpaikoista alempien kastien ja luokkien edustajille.

SADAT UHKAAVAT
TSEMURHALLA

Koko syyskuu on ollut levotonta aikaa. Opiskelijoiden mielenosoitukset muuttuivat monessa kaupungissa mellakoiksi joiden yhteydessä yksin Delhissä hajotettiin kolmatta sataa bussia ja tuhottiin muuta hallituksen omaisuutta. Poliisi vastasi primitiivireaktiolla ja kolmen viime viikon aikana on väkivaltaisuuksissa kuollut kymmeniä ja satoja haavoittunut.

Dramaattisen käänteen sai aikaan 20- vuotias opiskelija Rajeev Goswami, joka viime keskiviikkona tuhannen opiskelijan ja 200 poliisin silmien edessä kaatoi päälleen kerosiinia ja sytytti tulitikun. Rajeev makaa nyt yliopistollisessa keskussairaalassa 60 prosentin palovammoissa ja mahdollisesti selviää hengissä. Opiskelijat ovat piirittäneet sairaalan ja liikenne alueella on osittain suljettu.

Perjantaina itsemurhauhkaukset olivat jo levinneet laajalle. Kurukshetrassa Haryanassa 16- vuotias koulupoika myrkytti itsensä kuoliaaksi ja syytti viestissään pääministeri V.P. Singhiä ja hänen kastipolitiikkaansa teostaan.

Hisarin alueella kaksi ihmistä kuoli, kun mielenosoittajat sytyttivät tuleen puhelinkeskuksen. Rajahstanissa poliisi kykeni estämään 13 opiskelijan polttoitsemurhan jne.. Uutiset mellakoista täyttävät lehtien etusivut ja Persianlahden kriisi kymmenine tuhansine intialaisine pakolaisineen on siirtynyt toisen luokan kysymykseksi.

OIKEUDENMUKAISUUTTA
AI KASTIAJATTELUA?

Intiassa poliittisena protestina ennennäkemättömän polttoitsemurhaliikkeen on laukaissut pääministeri Singhin julistus, jonka mukaan maan hallitus aikoo toteuttaa yli kymmenen vuotta vanhan, edellisen Janata- puolueen hallituksen asettaman ns. Mandalin komission suositukset.

Niiden mukaan 27 prosenttia hallituksen ja julkisen sektorin työpaikoista sekä opiskelupaikoista varattaisiin yhteiskunnallisesti takapajuisten kastien jäsenille. Tähän kategoriaan uskotaan maan väestöstä kuuluvan lähes puolet, vaikka luotettavaa kastiin perustuvaa tilastoa ei olekaan tehty vuoden 1931 jälkeen.

Intian perustuslaissa on Hindu-uskonnon perinteen mukaan vielä alempana arvoasteikossa oleville kastittomille ja metsäheimolaisille varattu jo 22,5 prosenttia virkapaikoista. Mandalin komission suositusten toteuttaminen nostaisi varatut työ- ja opiskelupaikat 49,5 prosenttiin.

Hallitus on maan suurin työnantaja ja monelle ainoa urankehityksen mahdollistaja. Tällä hetkellä opiskelijoista ja virkamiehistä ehdoton valtaosa kuuluu ns. ylempiin kasteihin. Nämä ovat nyt nousseet kapinaan varausjärjestelmää vastaan, väittäen sen tuhoavan yhteiskunnan tehokkaan kehittämisen ja vain vahvistavan kastiajattelua.

Joka tapauksessa jo valmiiksi varallisuuden, uskonnon ja alueellisen eriarvoisuuden mukaan jakautunut Intia näyttää olevan yhä ilmeisemmin jakautumassa myös ihmisten syntyperän, kastin mukaan.

SYVÄLLE JUURTUNUT
ERINNE

Pääministeriä syytetään siitä, että hän on oman puolueensa tai hallituksensa tukijoiden kanssa neuvottelematta virallistanut uudelleen hinduyhteiskunnassa perinteisesti vahvana vallinneen kastiajattelun.

Hinduismi jakaa ihmiset syntyperän mukaan neljään pääkastiin arvojärjestyksessä seuraavasti: ylimpänä ovat Brahmiinit (pappisälymystö), heitä alempana sotilaiden ja jalosukuisten Khsatriya- kasti, sitten Vaishyat eli liikemiehet ja alimpana Shudrat eli työläiset ja maatyöläiset.

Kukin kasti on jaettu satoihin alakasteihin ja kaikkein alimpana ovat kastittomat, joihin koskeminen tai katsominenkin on perinteen mukaan saastuttanut ylempikastisen. Kastien välillä on tähän päivään saakka ollut vain vähän läheisempää kontaktia, esimerkiksi avioliittoja.

Kastiajattelu tunnustetaan yleisesti yhteiskunnalliseksi pahaksi ja siitä on virallisesti pyritty pääsemään eroon. Kuitenkin se on syvälle juurtunut intialaiseen ajattelutapaan huolimatta virallisesta Gandhilaisesta kastittoman yhteiskunnan unelmasta.

Kun entinen pääministeri Rajiv Gandhi kysyi parlamentissa, uskooko V.P. Singh kastittomaan yhteiskuntaan, tämä katsoi parhaaksi vaieta. "Mutta kaikkihan uskovat kastijärjestelmään", ehätti pääministerin tukija vastaamaan. "Kuinka moni kansanedustajista on Rajiv Gandhin lisäksi nainut oman kastinsa ulkopuolelta?!" (Rajivin vaimo Sonja on italialainen.)

KUKA ENÄÄ USKOO
ANDHIN UNELMAAN?

Akateeminen keskustelu varausjärjestelmän puolesta ja vastaan käy Intiassa näinä päivinä kuumana - ja kaduilla suoranaisesti taistellaan. Opiskelijat sulkevat mielenosoituksillaan katuja liikenteeltä ja New Delhinkin keskusta on täynnä murskattujen tuulilasien sirpaleita ja aseina käytettyjä kivenmurikoita.

Reportterit ja valokuvaajat juoksevat kieli vyön alla mielenosoitusten ja poliisiasemien välillä kukin samanaikaisesti peläten ja haaveillen joutuvansa/ pääsevänsä todistamaan uutta polttoitsemurhayristystä.

Poliittisesti jo valmiiksi erittäin epävakaassa tilanteessa nyt syttynyt kastisota saattaa aiheuttaa mitä hyvänsä. Kuten muukin yhteiskunta, jokainen poliittinen puolue on asiassa jakautunut puolesta ja vastaan - kastijaon mukaisesti.

Pääministeri Singhin arvellaan yleisesti sytyttäneen tämän sodan tietoisesti, osana taktiikkaansa mahdollisten ennenaikaisten vaalien varalle. Singhin sanotaan halunneen turvata oma poliittinen eloonjääntinsä yhdistämällä köyhimmät ja takapajuisimmat taakseen - tietoisena siitä valtavasta vastareaktiosta, jonka Mandalin komission suositusten toteuttaminen tulisi synnyttämään.

Tulos voi kuitenkin yllättää pääministerin. India Today- aikakauslehden teettämän mielipidemittauksen mukaan pohjoisen hindualueen äänestäjistä valtaosa haluaisi korjata heikompiosaisten asemaa käyttäen kriteerinä taloudellista tilannetta, ei syntyperää eli kastia.

Kävi miten kävi, ainakin intialaisen yhteiskunnan yksi suuri tabu on murrettu, kastittoman yhteiskunnan kupla on puhkaistu. Kaikki odottavat kauhulla, mitä lokakuun toinen, aiemmin aina suuri väkivallattomuuden juhlapäivä, tuo tullessaan.

© Muista tekijänoikeudet

Julkaisija: KU