Politiikkaa ja kauneutta Somalimaassa: <br>AMINAN JA FATIMAN KANSSA KUNTOSALILLA

Pommitusten jäljiltä Amina Rodolfo on kunnostanut Radio Hargeisan tiloihin, tiedotusministeriön rakennukseen, naisten kuntosalin: Hargeisa Fitness Club. Kello on kuusi, aurinko juuri laskenut, päivän paasto katkaistu. Amina on kattanut lattialla oleville matoille virvokkeita, liemiä, kevyttä paastonaikaan sopivaa syömistä.

"Nämä presidentinvaalit! Olen niin väsynyt!" hän huudahtaa samalla kun sytyttää unssin eli suitsukkeen tuoksumaan. Fatima Ibrahim nyökkää.

Somalimaassa on huhtikuussa presidentinvaalit, ja Aminan sukulaismies on yksi ehdokkaista. Omer Arleh Qalib on vanha poliitikkokonkari, Hormood-puolueen ehdokas. Huhutaan, että hänellä on povitaskuussaan suuri vaalivaltti: kirje Saudi-Arabian hallitsijalta. Kirjeessä luvataan lopettaa Somalimaan kamelien ja karjan ostoboikotti, mikäli hänet valitaan presidentiksi.

Saudien vuodesta 2000 jatkunut lihantuontikielto on pahasti iskenyt sodan jälkeen jaloilleen ponnistelevan pienen maan talouteen. Somalien mielestä kielto johtuu puhtaasti poliittisista syistä ja väitteet siitä, että heidän karjassaan olisi Rift Valley - kuumetautia, ovat tuulesta temmattuja.

Amina ja Fatima puhuvat, anteeksi pyydellen, tovin kiihkeästi politiikan kuulumisista. Fatima on YK:n kehitysjärjestön UNDP:n erityisasiantuntija. He ovat hyviä ystäviä. - Molemmat ovat kotoisin pääkaupungista Hargeisasta mutta molemmat ovat olleet paljon ulkomailla, Fatima suurimman osan elämästään. Aminakin on palannut maanpaosta Hargeisaan vasta viitisen vuotta sitten.

Somalimiesten trauma

Seinät on maalattu kermanvärisiksi. Videot ovat toisessa salissa: kunto-ohjelma tulee kasetilta ja sen mukaan liikutaan.

Mutta me olemme tulleet syöneeksi sen verran, ettei airobikkaus nyt houkuttele. Eikä muitakaan kuntoilijoita näy, ramadan väsyttää. Sitä paitsi tämän käynnin varsinaisena tarkoituksena on tutustua somalialaiseen kosmetikkaan.

Fatimalla on maanantaina lähtö UNDPn kokoukseen Nairobiin. Muut järjestön työntekijät ovat jo siellä. Fatima ei ole vieläkään hennonut sanoa miehelleen, että taas hänellä on työmatka. Mies on eläinlääkäri mutta työtön ja uranainen vaimona on hänelle kova pala.

"Somalimiehillä on trauma, tästä on tehty tutkimus", puhkeaa Fatima puhumaan.

Ensinnäkin monet kärsivät sodan seurauksena mielenterveysongelmista. Monet miehet myös tottuivat pitkinä pakolaisvuosina Etiopian leireillä pureskelemaan khattia ja tapa on jäänyt. Khatin - Etiopiassa kasvavan pensaan huumaavien lehtien - käyttö Somalimaassa on sisällissodan jälkeen nelinkertaistunut. Siitä on tullut sosiaalinen ongelma.

Toiseksi - Fatima luettelee sormillaan - miehet ovat sodan jälkeen jääneet työttömiksi. Perinteisesti somalimies on perheen pää ja rahan ansaitsija, nainen on kotona hoitanut lapset. Nyt miehet ovat työttöminä kotona, kaduilla tai teehuoneissa, mieli maassa ja ylpeys kolauksen saaneena.

"Kolmanneksi - ", Fatima laskee, "naisesta on tullut perheen pää ja ansaitsija. Naiset ovat ruvenneet myymään toreilla vihanneksia, mitä vaan, tekemään pientä bisnestä ja elättämään perhettään. Nykyään 80 prosenttia naisista käy kodin ulkopuolella työssä. Aviopuolisoiden roolit ovat keikahtaneet ympäri. Miehille se on hyvin traumaattista."

"Neljänneksi: lapset ovat alkaneet halveksia isiään, jotka eivät tee mitään. Se lisää miesten traumaa."

"Viidenneksi -".

Naisten kaksi roolia

Amina on kuunnellut kulmat rypyssä. Hän ei tuota niele. Perinteisestä perheestä täytyy pitää kiinni, ja se on naisen vastuulla. Hyvä somalinainen tukee ja kannustaa miestään, niin että tämä pääsee jaloilleen ja saa työtä. Perhe on tärkeä, somalikulttuurin sydän ja juuri - .

"Et tiedä mistä puhut, minä tiedän", Fatima keskeyttää kiihkeästi. "Sinä olet rikas ja sinun miehesi pitää kansainvälistä koulua, mutta useimmilla naisilla on sama tilanne kuin minulla. Minulla on neljä lasta ja mies on työtön, olisiko minun pitänyt vain jäädä kotiin häntä hoitamaan, mitä me silloin olisimme syöneet?!"

"Sinun täytyisi kannustaa ja hellävaraisesti painostaa miestäsi, teidän yhdessä -", Amina pistää väliin.

"Hiljaa, Amina! Yritin aikani, mikä oli tulos? Mieheni sai sydänkohtauksen, se on hänelle niin traumaattista. Nyt minulla on kaksi roolia. Kotona olen pehmeä, perinteinen, perheestä huolehtiva nainen. Työelämässä kova ja tehokas. Päätäni särkee, olen revetä! "

Amina tuhahtaa. Elämän täytyy jatkua. On hänelläkin liuta lapsia ja sodassa kuoli poika, kuoli monta sukulaista. Somalissa oli vuosina 1988-91 sota, minkä päätyttyä Somalimaa sanoutui irti muusta Somaliasta ja julistautui itsenäiseksi. Sitten oli vielä keskinäisiä klaanisotia vuosina 1993 ja 1994-96. Rauhallista on ollut siis vasta kuutisen vuotta.

Nyt ollaan siirtymässä klaanijärjestelmästä monipuoluedemokratiaan. Paikallisvaalit pidettiin joulukuussa, huhtikuun puolivälissä on presidentinvaalit, myöhemmin parlamenttivaalit.

"Ei ongelmia ja traumoja pidä pysähtyä vatvomaan", Amina sanoo, "- täytyy vain katsoa eteenpäin."

Fatima on jyrkästi eri mieltä. Ongelmista nimenomaan pitää puhua:

"Jos kysyy keneltä tahansa torilla, jokainen sanoo että kaikki on hyvin, ei ongelmia: rauha vallitsee ja sukulaiset lähettävät rahaa ulkomailta. Somalit eivät myönnä ongelmia! Minullakin kesti kaksi vuotta saada hallitus myöntämään, että lapsia raiskataan ja kohdellaan vankiloissa epäinhimillisesti. Kaksi vuotta - !"

Amina liikahtelee vastahakoisen näköisenä. Päätämme yrittää siirtää keskustelua vaarattomammille vesille: kauneuteen. Vaikka onhan sekin vaarallista.

Suitsukemaa

Somalia tunnettiin muinaisina aikoina Puntimaana eli suitsukemaana. Vieläkin sen yksi osa, Afrikan sarven äärimmäinen kärki Somalimaan itäpuolella, on nimeltään Puntland. Puntland on itsehallintoalue Somalian sisällä omine presidentteineen, mutta olot ovat edelleen epävakaat.

Suitsuketta tehdään mm. mirhapuusta, jota kasvaa Somalimaan itäosissa. Mirhapuusta ja sen sukulaiskasveista tehdään myös hyvänhajuisia, ihon nuorena pitäviä voiteita. Niistä olemme kiinnostuneita ja Amina on tämän alan asiantuntija.

"Olen aina ollut kiinnostunut kauneudesta", kaunis Amina vahvistaa. Hän tuo tarjottimella eteemme valkoisia purkkeja, Safi Cosmetics, Insence Cream for wrinkles. Ooh...

Hän oli kerran Dubaissa kauneusmessuilla, siellä oli intialaista luontaiskosmetikkaa. Se herätti hänet:

"Myös meidän maassamme kasvaa samoja tai muita kasveja kuin Intiassa, silti käytämme muualta ostettuja tuotteita!"

Amina ryhtyi itse kokeilemaan voiteiden valmistusta. Koulutusta hän sai Progressive Inititatives -nimisestä järjestöstä, "eräältä brittileidiltä Keniasta". Hieman epäselväksi jää voiteiden valmistusprosessi. Omassa kodissaan hän joka tapauksessa niitä tekee ja tarkkana puhtauden kanssa on oltava, koska säilöntäaineita hän ei käytä. - Aminan kotitalo on harvoja Hargeisan kovista pommituksista ehjäksi jääneitä rakennuksia.

Somalian sisällissotahan alkoi juuri pohjoisesta Somalimaasta, kun Issaaq-klaanista muodostettu SNM eli Somalimaan kansallinen vapautusliike nousi sotilasdiktaattori Siad Barren joukkoja vastaan. Kapinan taustalla oli se, että vuonna 1960 siirtomaaisännistään vapautuneet Somalia ja Somalimaa liittyivät yhdeksi valtioksi, mutta Somalimaa joutui liitossa kaltoin kohdelluksi.

Barren joukot vastasivat SNM:n hyökkäykseen pommittamalla Hargeisan maan tasalle. Noin 600 000 Somalimaan asukasta lähti pakoon, suurin osa Etiopiaan. Pako oli siihen asti suurin ja nopein Afrikassa koskaan tapahtunut joukkopako.

Torstai-iltapäivän kauneudenhoitoa

Voiteiden, kasvonaamioiden ym. valmistusaineina on suitsukepuun lisäksi käytetty mm. quasil-puun lehtiä. Yksi purkki maksaa kymmenen dollaria.

"Kaikki asiakkaani ovat ulkomaalaisia, somaleille tuotteeni ovat liian kalliita", Amina sanoo. Ostan purkin Frankincense-voidetta.

Somalit itse kuulemma käyttävät pääasiassa Persianlahden maista tuotua tavallista ostokosmetikkaa. Paitsi ...

"Yleensä torstaisin voitelen kasvoni ja hiukseni yltympäri voilla, laitan huivin päähäni ja annan olla monta tuntia, toisinaan koko yönkin", Fatima kertoo. Sitten hän pesee tukkansa ja laittaa siihen hennaa.

Amina nyökyttelee. Kyllä, henna, voi ja öljy ovat hyviä hiuksille. Kasvoille myös eräänlainen myrtynyt maito käy erinomaisesti. Ja jauhetut quasil-puun lehdet sopivat sellaisenaan samppooksi, saippuaksi sekä kasvo- ja ihonaamioksi. Quasilista on viime aikoina kiinnostunut myös Body Shop.

Voimme vain uskoa silmiämme. Fatima on 42-, Amina 46-vuotias. Molemmilla on sileä, hohtava iho ja vahvat, kiiltävät hiukset. Kultakorut ja vaatteiden hienostuneet materiaalit vielä korostavat niitä.

Kuin vahvistaakseen vaikutelmaa Amina ottaa lattialta unssimaljan: tuoksuttaa sillä meidänkin huivimme.

Kun lähdemme, kuu on taivaalla kuin kevyt unten vene raunioista nousevan kaupungin yllä.

Julkaisija: Aamulehti