Mosambik kehittyy kovaa vauhtia

Concalvesin käynti Suomessa valmisteli ja edelsi kauppa- ja teollisuusministeri Paula Lehtomäen johtaman suuren suomalaisen yritysvaltuuskunnan matkaa Mosambikiin syyskuussa. Mosambik on Suomen suurin ja vanhimpia kehitysyhteistyökumppaneita.

Kun sisällissota Mosambikissa päättyi vuonna 1992, maa oli raunioina ja tilastojen mukaan maailman köyhin valtio. Kolmasosa väestöstä oli sisäisessä pakolaisuudessa, 1,7 miljoonaa pakolaisina naapurimaissa.

Nyt valtio on valmistautumassa joulukuussa pidettäviin kolmansiin presidentin- ja parlamenttivaaleihin. Vuodesta 1999 lähtien hallinnut presidentti Joaquim Chissano on ilmoittanut, ettei enää asetu ehdokkaaksi.

Concalvesin mukaan presidentinvaalien kahdella pääehdokkaalla, vapautusliike FRENAMOsta kehkeytyneen samannimisen puolueen edustajalla Armando Guebuzalla ja oppositiota edustavalla, entisellä sissiliike RENAMOn johtajalla Afonso Dhlakamalla, on tasaväkiset mahdollisuudet voittaa.

Tilanne heijastaa äänijakaumaa parlamentissa: FRENAMO sai viime vaaleissa (1999) äänistä 53 prosenttia ja RENAMO-UE 47 prosenttia.

"Hallituksella ja oppositiolla on hyvä tasapaino", päätoimittaja Concalves luonnehtii. Hän ei mainitse mitään uutistoimisto AIM:n (jonka ulkomaanuutisten päätoimittaja hän itse on ollut) viime aikoina jälleen uutisoimista kiistoista hallituksen ja opposition välillä, ei vaalivilppiepäilyistä vaaleissa vuonna 1999, ei Afonso Dlakaman edelleen aseistariisumattomista "henkivartijoista", eikä näiden sodalla uhitteluista, mikäli oppositio häviää vaalit.

"Sisällissodan jälkeen on aina niitä, jotka eivät sopeudu uuteen tilanteeseen. Kukaan ei halua sotaa, sitä paitsi RENAMOa tukeneita naapurimaita ei enää ole, ei Ian Smithin Rhodesiaa eikä apartheidin Etelä-Afrikkaa", hän suhteuttaa.

Maan tulevaisuuden kannalta ei päätoimittajan mukaan ole suurta eroa sillä, kumpi puolue voittaa. Entinen vasemmisto-oikeisto-jako on väistynyt, molemmat puolueet kannattavat kapitalistista markkinataloutta ja houkuttelevan investointiympäristön luomista ulkomaisille sijoittajille. Molempien on myös pystyttävä vastaamaan maan kohtalonkysymyksiin: työttömyyteen, korruptioon ja köyhyyteen.

NOPEA TALOUSKASVU, SUURI TYÖTTÖMYYS

Talouskasvu on Mosambikissa ollut nopeaa vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2 000 tuli takapakkia, maan historian pahimpien tulvien takia. Sen jälkeen talous on taas kasvanut ja valtio kiivennyt seitsemän pykälää ylöspäin köyhyydestä. Esim. vuonna 1997 väestöstä 69 prosenttia eli köyhyydessä, viime vuonna 54 prosenttia. Valtiolla on köyhyyden vähentämisstrategia, PARPA.

Ennen sisällissotaa Mosambikissa oli suhteellisen paljon vaate-, nahka-, jalkine- ja elintarviketeollisuutta. Viime vuosikymmenellä suuri osa sodan tuhoilta säästyneistä valtionyrityksistä yksityistettiin ja työvoimaa vähennettiin.

"Sodan aikana maaseudulta myös pakeni paljon ihmisiä kaupunkeihin, eivätkä he ole enää palanneet kotikyliinsä. Mosambikin noin 19-miljoonaisesta väestöstä runsas kolmasosa asuu kaupungeissa, ja heidän keskuudessaan työttömyys on 75 prosenttia", Concalves toteaa.

Ulkomaalaisten investointien toivotaankin tarjoavan ihmisille työtä, ja rahaa, jolla valtio voisi ostaa teknologiaa, millä hyödyntää valtavia resurssejaan.

SUURET LUONNONVARAT, SUURI KEHITYSAVUN SAAJA

Sillä tämä kehitysmaa on luonnonvaroiltaan rikas. Kesällä avattiin maakaasua Etelä-Afrikkaan vievä jättiputki. Muutama vuosi sitten Maputon ulkopuolelle tehtiin Afrikan suurin investointi: valtava MOZALin alumiinisulattamo. Hiiltä ja metsiä on runsaasti, samoin vesivoimaa. Esim. yksi maailman suurimmista padoista, Cahora Bassa, tuottaa sähköä Etelä-Afrikkaan ja nyt myös mosambikilaisille itselleen.

Tuloja saadaan myös kalastuksesta sekä kolmesta strategisesti tärkeästä satamasta, Beirasta, Nacalasta ja Maputosta, joiden kautta kuudella naapurimaalla on pääsy merelle.

Ruuantuotannon suhteen Mosambik on suurin piirtein omavarainen, vaikka suurin osa viljelystä on pienimuotoista ja huonot tieyhteydet haittaavat elintarvikkeiden kuljetuksia. Miinojakin on edelleen maassa tietymätön määrä.

"Ruokapulaa on vain joillakin yksittäisillä alueilla", Concalves sanoo.

Terveysasemat, sairaalat, tiet, sillat ja koulut on rakennettu sodan jäljiltä suurin piirtein uudestaan. HIV-tartunnan saaneita on 1,4 miljoonaa. Brasilia on luvannut rakentaa maahan aids-lääkkeitä valmistavan tehtaan.

Kouluissa kaikki opetus on portugaliksi. Viime vuosina on tullut mahdolliseksi opiskella myös vallitsevaa paikalliskieltä, yhtenä oppiaineena.

Lukutaitoprosentti on edelleen alhainen, lukutaitoisia on aikuisväestöstä 44 prosenttia.

Korruptio on Mosambikissa tunnustettu suureksi ongelmaksi ja lehdistö pitää asiaa jatkuvasti esillä. Julkisella sektorilla on korruption vastainen strategia (2000-2005), ja tänä vuonna on säädetty uusi korruption vastainen laki.

"Korruptio hidastaa asioiden etenemistä virkakoneistossa, ihmisten on maksettava ennen kuin he saavat palveluja", päätoimittaja sanoo.

Iso lukunsa on valtion ja kehitysyhteistyövarojen käyttö korruptiossa. Mosambikin valtion budjetista reilu kolmannes??? on lahjoitusvaroja.

MOSAMBIKILLA KESKEINEN ASEMA ETELÄISESSÄ AFRIKASSA

Fernando Concalves toimittaa myös koko eteläisen Afrikan taloutta ja politiikkaa käsittelevää -lehteä.

"Eteläisen Afrikan maat tekevät paljon yhteistyötä keskenään monilla aloilla, sähköstä turismiin, taloudesta politiikkaan", hän sanoo. Hänen mukaansa Mosambikilla on strategisen asemansa ja jo vapautustaistelun aikana saamansa tärkeän roolin ansiosta hyvin keskeinen asema alueen maiden yhteisössä.

"Etelä-Afrikka on tärkein kauppakumppanimme ja suurin investoija maassamme. Silti Mosambikin vaikutusvalta on siellä suurempi kuin päinvastoin", hän sanoo.

Demokratia on alueella edennyt. Chissanon lisäksi tänä vuonna luopuu (vapaaehtoisesti) vallastaan Namibian presidentti Sam Nujoma ja Malawin Bakili Muluzi. Toisaalta - Zimbabwessa jatkaa itsevaltaista hallintoaan presidentti Mugabe, Angolassa jo vuodesta1980 lähtien vallassa ollut Jose Eduardo de Santos ja Swasimaassa kuningas Mswati III.

"Angolassa on sota päättymässä. Vain Zimbabwessa on neljä vuotta ollut levotonta, johtuen paljolti väärinkäsityksistä. Maa oli ennen alueen toiseksi vaurain. Nyt on vaikea sanoa mikä maa on kirinyt kakkoseksi Etelä-Afrikan jälkeen."

ILMAISUNVAPAUS

Fernando Concalvesin päätoimittamanan Savana-lehden takana on yksityinen, toimittajista vuonna 1993 muodostettu yhtiö, Media Coup. Se omistaa kaksi muutakin lehteä. Entä onko lehdistöllä myös ilmaisunvapaus?

"Kyllä, ehdottomasti", päätoimittaja Fernando Concalves vastaa.

Julkaisija: Kehitysuutiset