Katastrofit ja avustusrahat:<br> Todellisuus jäänyt kauaksi lupauksista

Avustuslupaukset Aasian hyökyaallon uhreille ovat kasvaneet nopeasti. Keskiviikkoon mennessä hallitukset olivat luvanneet 5,5 miljardia dollaria (yli 4 miljardia euroa) ja lisäksi erilaisista keräyksistä oli tulossa useita miljardeja lisää.

YK:n kiireisimpään apuun pyytämistä 977 miljoonasta dollarista on jo 300 miljoonaa käytettävissä. Määrä on tämänhetkiseen tarpeeseen riittävä, ja maailmanjärjestö onkin toistaiseksi tyytyväinen rahojen karttumiseen.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan vetosi viime viikolla, että lahjoittajat pitäisivät kiinni lupauksistaan. Hän olisi hyvin voinut lisätä siihen: "edes tällä kertaa".

Suuret luonnonkatastrofit näyttävät mediaseksikkyyden sekä parhaat että pahimmat puolet. Kun tv-kamerat tuovat hädänalaiset jokaiseen olohuoneeseen, on hallituksilla painetta käydä huutokauppaa apulupauksista. Kun uusi kriisi pukkaa päälle tai yleisö muuten vain kyllästyy edelliseen, on suuret lupaukset helppo unohtaa.

Mitchin tuhoihin
olmasosa luvatusta

Kansainväliset avustusjärjestöt arvioivat, että keskimäärin puolet luvatuista summista tulee koskaan perille kohteeseensa, monissa tapauksissa selvästi vähemmän.

Joulukuussa 2003 maanjäristys tuhosi iranilaisen Bamin kaupungin ja surmasi vähintään 40 000 ihmistä. Lupaukset hätäavusta ja jälleenrakennusavusta kohosivat yhteensä 1,1 miljardiin dollariin. Nyt, vuotta myöhemmin, rahaa on Iranin hallituksen mukaan tullut perille 17,7 miljoonaa.

Mosambikin tuhoisat tulvat olivat vuoden 2000 uutisten luonnonkatastrofi. Apua luvattiin 400 miljoonaa dollaria. Puolet siitä on toimitettu Mosambikiin.

Hurrikaani Mitchin tuhoja Keski-Amerikassa 1998 pidettiin läntisen pallonpuoliskon vuosisadan katastrofina. Suurimmat tuhot kohdistuivat köyhään Hondurasiin.

Keski-Amerikan maille luvattiin apua lähes yhdeksän miljardia dollaria, siitä 3,5 miljardia hallituksilta ja 5,2 miljardia kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Kuluneen kuuden vuoden aikana on suurin piirtein kolmasosa lupauksista toteutunut.

Lisäksi esim. Hondurasin saamasta avusta puolet on ollut lainamuotoista. Niinpä sen ulkomainen velka on kasvanut 1,5 miljardilla dollarilla.

Afganistan unohtui
älleen kerran

Viime aikojen katastrofien yhteydessä on usein luvattu, että rahaa käytetään pitkäjänteisesti yhteisöjen saamiseksi takaisin jaloilleen. Mutta juuri tämä on vaikeinta. Hätäapuun luvatut rahat saattavat vielä löytyäkin, mutta jälleenrakennuksen kanssa on tiukkaa.

Sodan ja kuivuuden kourissa kamppaillut Afganistan oli mediahuomion kohteena talvella 2001-2002. Silloin se sai suunnilleen puolet sille luvatuista rahoista.

Vuonna 2004 Afganistan oli jo uutisena kulunut. Niinpä esim. Yhdysvallat antoi sille avustusta 200 miljoonaa dollaria, vaikka lupaus viime vuodelle oli 450 miljoonaa. Kuivuusvetoomus tuotti 36 prosenttia pyydetystä. Vielä Afganistanin sodan aikana pidettiin monia kauniita puheita, joiden mukaan maata ei tällä kertaa unohdeta.

Kaikki suuret lahjoittajamaat lipsuvat lupauksistaan. Esim. EU ei avustusjärjestöjen mukaan ole tässä suhteessa sen parempi kuin Yhdysvallat.

Brittiläisen Oxfam-järjestön mukaan YK sai viime vuonna 63 prosenttia siitä, mitä se pyysi humanitaariseen apuun. Vetoomukset tuottivat toisiin kriiseihin selvästi paremmin kuin toisiin. Esim. Irak ja Tshetshenia saivat 91 prosenttia pyydetyistä rahoista, kun taas Liberia sai 45 prosenttia ja Norsunluurannikko 54 prosenttia.

Uusi kriisi vie
ahat edelliseltä

Asiat eivät aina ole parhaalla mahdollisella tolalla edes silloin, kun joku kohde saa sille luvatun avun. Lahjoittajahallitus saattaa nimittäin siirtää määrärahan pois joltakin muulta, vähemmän median huomion kohteena olevalta paikalta, vaikka tarve sielläkin olisi edelleen suuri.

Nyt ainakin Ranska, Kanada ja Hollanti ovat luvanneet, että niiden Aasian kriisiin osoittamat avustukset ovat ns. "uutta rahaa". Sen sijaan esim. Britannian Aasiaan lupaamista rahoista kaksi kolmasosaa on jo budjetoitua avustusrahaa.

YK on tällä viikolla Geneven avustuskokouksessa muistuttanut, että kiireellinen avun tarve vallitsee edelleen mm. Afrikan kriiseissä kuten Darfurissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Avustusjärjestöt seuraavat myös, kuinka suuri osa avusta on suoranaista rahaa ja paljonko annetaan lainoina. Samoin tarkkaillaan sitä, paljonko rahasta on sidottu kahdenvälisiin sopimuksiin avustajamaan kanssa ja paljonko annetaan YK:n ja muiden kansainvälisten avustajien käytettäväksi.

Julkaisija: Kansan Uutiset