Somalimaa opettelaa demokratiaa
"On kuin uisi meressä jonka laajuutta ei tiedä", kuvailee Shukri Ismail, 55, tehtäväänsä. Hän on Somalimaan vaalikomission jäsen, ja komission vastuulla on Somalimaan siirtyminen käytännössä eli vaalien kautta klaanijärjestelmästä demokratiaan.
Suomessa Shukri oli seuraamassa kunnallisvaaleja ja hakemassa tukea maaliskuussa pidettäviin ensimmäisiin parlamenttivaaleihin.
Häneen teki vaikutuksen äänestämisen helppous ja rauhallisuus Suomessa.
"Kaikki sujuu vaivatta, koska jokainen äänestäjä on identifioitu. Puolueet eivät käy aggressiivista kampanjointia", hän toteaa.
Toisin heillä. Somalimaassa ei ole henkilöllisyys- eikä syntymätodistuksia. Vaalipäivänä äänestyspaikkojen edessä on pitkät jonot. Poliisi ja armeija partioivat, liikenne on kielletty ja puolue-ehdokkaiden on pysyttävä kotona, ettei vaan syty levottomuuksia. Jokaisessa äänestyspaikassa päivystää klaanivanhin, joka haastattelee ja identifioi äänestäjät. Jo aksentista ja nimestä voi päätellä paljon, ja loput selviää kyselemällä sukulaissuhteita.
Väärinkäytöksistä uhataan vankilalla.
Äänen antamisen jälkeen peukalon kynnen alle pannaan merkiksi tummansinistä mustetta.
Somalimaassa on järjestetty jo kahdet vaalit: kunnallisvaalit ja presidentinvaalit vuosina 2002 ja 2003. Sitä ennen 97 prosenttia kansasta oli kansanäänestyksellä osoittanut hyväksyvänsä demokraattisen perustuslain.
Tämä kaikki on merkinnyt valtavaa ruljanssia Shukri Ismailille joulukuusta 2001 lähtien. Silloin hänet ainoana naisena, ja ainoana yksimielisesti, valittiin yhdeksi Somalimaan vaalikomission seitsemästä jäsenestä. Komission vastuulla on ollut demokratiaan siirtymisen käytännön toteuttaminen – ilman mitään kokemusta. Vain kaksi EU:n konsulttia oli apuna pari kuukautta.
"Meidän tehtävänämme on ollut 750 äänestyspaikan valitseminen ja varustaminen, vaalitoimitsijoiden kouluttaminen, ääniehdokkaiden valvominen, kansalaisten opettaminen äänestämään, äänten laskeminen ym.", Shukri luettelee.
Ylpeänä hän kertoo ulkomaalaisten vaalitarkkailijoiden antaneen heille molemmista vaaleista puhtaat paperit. Nyt on edessä vielä viimeinen suuri koitos, parlamenttivaalit. Tähän saakka klaanivanhimmat ovat nimenneet kansanedustajat.
SOMALIMAA SOMALIAN VARJOSSA
"Olemme 14 vuoden aikana edenneet askel askeleelta kohti demokratiaa, mutta kansainvälinen yhteisö ei meistä tiedä, eikä mikään valtio ole meitä tunnustanut", Ismail sanoo.
Tämä on varmasti totta. Eteläisen "ison" Somalian, Italian entisen siirtomaan, loputon kaaos on peittänyt näkyvistä sen, että pohjoisessa sijaitseva Somalimaa, entinen Ison Britannian suojelualue, on ollut itsenäinen valtio vuodesta 1991 ja että siellä on jo pitkään ollut rauhallista.
"Meitä ei ole tunnustettu, koska pelätään valtion jakamista. Mutta me olemme jo kansakunta, saimme itsenäisyyden Isosta Britanniasta vuonna 1960. Itse sitten halusimme liittyä muun Somalian yhteyteen, mikä pian osoittautui hirvittäväksi virheeksi", hän jatkaa puhuen me-muodossa kuin valtiomies.
Somalian osana Somalimaa joutui provinssin asemaan. Kaikki keskittyi Mogadishuun, hallinto, työpaikat, valta. Jokainen vähäkin virallisempi paperi oli noudettava sieltä. Somalimaan pääkaupunki Hargeisa tyhjeni.
"Koko valtiossa oli yksi lamppu, ja se paloi Mogadishussa", Shukri hymähtää. Sinne hänkin hakeutui sairaanhoitajakouluun ja työhön sairaalaan kunnes avioitui saudidiplomaatin kanssa ja päätyi elämään monissa eri maissa, ensin diplomaattina, sittemmin pakolaisena.
Kenraali Siad Barre kaappasi vallan Somaliassa vuonna 1969, alkoi diktatuuri. Terrorin kohteena olivat etenkin pohjoisen klaanit. Vuonna 1988 Somalimaan kansallinen vapautusliike SNM nousi kapinaan. Tämä johti Hargeisan pommittamiseen maan tasalle, Afrikan siihen asti suurimpaan joukkopakoon ja sodan leviämiseen koko maahan.
Diktaattorin sitten kukistuttua ihmiset alkoivat palailla pakolaisleireiltä takaisin Somalimaahan. Shukri Ismail kertoo kaikkien klaanien yhteisistä, kuukausia kestäneistä neuvotteluista, joissa päätettiin irrottautua muusta Somaliasta ja julistautua itsenäiseksi valtioksi. Nuoret miehet riisuttiin aseista, klaanien keskinäisestä vallanjaosta sovittiin ja ruvettiin laatimaan hallintoa uudelle kansakunnalle.
"Me olemme rakentaneet rauhan ja lähteneet tielle kohti demokratiaa ilman mitään ulkopuolista apua. Tie ei ole ollut helppo. Meidän täytyy olla kärsivällisiä ja optimistisia", hän sanoo kuin olisi ministeri. Kaksi kertaa häntä on ministeriksi jo pyydettykin, mutta hän pitää työtä vaalikomissiossa nyt merkittävämpänä tehtävänä.
KLAANIT EIVÄT KATOA
Klaanijärjestelmä ei katoa, vaikka demokratiaan siirrytäänkin.
"Olen edelleen Shukri, siitä ja siitä klaanista, vanhimpani ovat siellä ja he kutsuvat minut puhutteluun, jos teen jotain väärin. Meillä ei ole vakuutusjärjestelmää - klaanit ovat identiteettimme, suojamme, vakuutuksemme."
Hän selittää, että naiset eivät voi toimia klaanivanhimpina sen takia, että naisen lojaliteetti jakaantuu avioliiton myötä kahtia. Mies pysyy aina uskollisena synnyinklaanilleen.
Somalimaan parlamenttivaaleissa valitaan 82 edustajaa. Naisjärjestöt yrittävät lobata puolueita asettamaan yhden naisehdokkaan kuhunkin vaalipiiriin. Parhaimmillaan naiskansanedustajia tulisi tällöin 18.
Kaikkien kolmen puolueen ainoana vaaliohjelmana on rauhan ja vakauden turvaaminen maassa.
Julkaisija: Vihreä Lanka
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia