Tshetshenian kylmä rauha on siviileille sotaakin vaarallisempaa

Aseistautuneet venäjää puhuneet miehet veivät lääkeyhtiön palveluksessa olleen Salambek Alapajevin (22) vanhempiensa kotoa Tshetshenian Sernodovskin kaupungista 27. joulukuuta 2004. Perhe ei ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään.

Yliopistossa lakia lukenut Bakar Hutijev (19) käveli kotiinsa Argunin kaupungissa 27. lokakuuta 2004, kun hänet pysäytettiin kadulla. Useiden silminnäkijöiden mukaan Hutijev pakotettiin Volga-henkilöautoon (rekisterinumero 278, alue 99) ja vietiin pois. Volgan mukana oli kaksi VAZ-autoa, joita käyttävät varapääministeri Ramzan Kadyrovin joukot.

Sukulaiset eivät ole kuulleet Hutijevista sen jälkeen mitään eivätkä alueen viranomaisten tutkimukset sieppauksesta ole johtaneet mihinkään.

19. tammikuuta 2004 aamuyöllä kolme autoa pysähtyi Assinovskajan kylässä Mutajevan perheen talon eteen. 15 venäjää puhunutta aseistettua miestä tutki asukkaiden passit ja vei sen jälkeen Luisa Mutajevan (20) kuulusteltavaksi. Sukulaiset eivät sen jälkeen ole kuulleet hänestä mitään.

Ja niin edelleen – yhden arvion mukaan noin 500 kertaa pelkästään viime vuoden aikana ja virallisten tietojen mukaan yhteensä 2 090 kertaa vuodesta 1999, jolloin Venäjä on käynyt ”terrorismin vastaista sotaansa” Tshetsheniassa. Maanantaina julkaistun Human Rights Watchin uuden raportin mukaan siviilien ”katoamiset” Tshetsheniassa ovat saavuttaneet sellaiset mittasuhteet ja systemaattisuuden, että kansainvälisen lain mukaan kyseessä on rikos ihmisyyttä vastaan. Sellaisesta rikoksesta ei edes valtionpäämiehellä ole syytesuojaa.

Hallitus ottaa
anttivankeja

HRW:n arvion mukaan kuudetta vuotta jatkuvassa sodassa kadonneita on 3 000 - 5 000. Kaikki kadonneet ovat siviilejä, jotka on viety kotoaan tai kadulta eri puolilla Tshetsheniaa.

Suurimmassa vaarassa ovat 18-40 -vuotiaat miehet, mutta nykyään yhä enemmän katoaa myös naisia, mikä johtunee ns. mustien leskien Venäjän alueella tekemistä terrori-iskuista.

Viime syksynä Venäjä alkoi ottaa myös kapinallisten sukulaisia panttivangeiksi, vaikka maan omakaan laki ei salli sitä. HRW:n mukaan viimeksi kuluneiden puolen vuoden aikana tällaisia tapauksia on ainakin kaksitoista. Kahdeksan heistä oli äsken murhatun tshetsheenipresidentin Aslan Mashadovin sukulaisia.

HRW:n mukaan YK:n pitäisi hyväksyä Tshetshenian katoamisista päätöslauselma, joka velvoittaa Venäjän hallitusta lopettamaan käytännön ja tutkimaan tapaukset. Venäjä vastustaa YK:ssa 1980-luvulta asti valmisteltua ”katoamisia” koskevaa sopimusta.

Tutkimukset eivät
ohda mihinkään

Vaikka varsinaiset sotatoimet Tshetsheniassa näyttävät päättyneen, on presidentti Vladimir Putinin rauha tshetsheeneille vielä vaarallisempaa kuin sota. HRW:n selvityksessä on tarkasti dokumentoitu 43 tapausta, joissa Venäjän turvallisuusviranomaiset tai Venäjän hallituksen alaisen Ramzan Kadyrovin joukot ovat viime vuonna siepanneet miehiä ja naisia eikä heistä sen jälkeen ole kuultu mitään. Sukulaiset eivät uskalla koston pelossa tutkituttaa katoamisia viranomaisilla, ja silloinkin kun uskaltavat, eivät tutkimukset johda mihinkään, vaikka monissa tapauksissa silminnäkijät ovat kuvanneet sieppaajat ja heidän ajoneuvonsa rekisterinumeroita myöten.

Human Rights Watch dokumentoi tapauksia kahden viikon tutkimusmatkalla tammi-helmikuussa. Raportin mukaan pääkaupunki Groznyi on nykyään päivisin hiljainen ja rauhallinen, mutta pinnan alla käydään likaista sotaa laittomuuden vallassa. Käytännössä koko kaupunki on raunioina eikä minkäänlaista jälleenrakennusta ole havaittavissa.

Etelä-Tshetsheniassa avoin sota jatkuu edelleen.

Valittajat
atoavat itse

Varapääministeri Ramzan Kadyrovin hallitsemilla alueilla eletään pelon vallassa. Nimettömänä HRW:lle poikansa katoamisesta kertonut nainen sanoi, ettei ole tehnyt asiasta tutkimuspyyntöä, koska pelkää, että sen jälkeen häneltä vietäisiin myös kaksi muuta poikaa. Monet jotka tekevät valituksen, katoavat itse, hän sanoi.

HRW tekee yhteistyötä venäläisen Memorial-järjestön kanssa, jonka tarkkailijat vierailevat Tshetsheniassa säännöllisesti. Memorialin edustajan mukaan pelko on viime vuosina levinnyt koko väestöön Kadyrovin kontrolloimilla alueilla.

Tutkimuksen mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteikö katoamisista olisi vastuussa Venäjän hallitus. Kyseessä ovat joko valtion turvallisuusjoukot tai yhä useammin Venäjän sisäministeriön alaiset Tshetshenian omat turvallisuusjoukot.

Venäjän hallitus syyttää katoamisista kapinallisia, mutta HRW kertoo sillä olevan selvät todisteet siitä, että useimmissa tapauksissa vastuussa ovat Venäjän hallituksen alaiset joukot. Todistajien mukaan sieppaajat liikkuvat panssaroiduilla ajoneuvoilla, joita käyttävät ainoastaan Venäjän turvallisuusjoukot tai VAZ-autoilla, joita käyttävät ainoastaan Kadyrovin joukot.

Esimerkiksi 3. heinäkuuta viime vuonna joukko humalaisia venäläissotilaita tunkeutui Assinovskajan kylässä Ilajevin perheen taloon ja vei mennessään neljä talossa yöpynyttä vuosina 1974-1987 syntynyttä miestä. Sotilaat veivät myös rahaa, koruja, vararenkaan ja auton akun.

Perheen miesten tiedetään olleen elokuussa Groznyin lähellä Hankalan sotilastukikohdassa. Sen jälkeen heistä ei ole kuultu.

Satoja tutkimuksia,
i yhtään syyllistä

Ramzan Kadyrov on kiistänyt olevansa sieppausten takana ja uhannut nostaa tällaisista väitteistä syytteen muun muassa toimittaja Anna Politkovskajaa vastaan. Venäjän hallitus on palkinnut Kadyrovin Venäjän sankari -arvonimellä.

Joskus kadonneet löytyvät jonkin ajan kuluttua kidutettuina ja ammuttuina tien varresta. Esimerkiksi vuosi sitten Duba-Jurtin kylään tehdyssä iskussa venäläisjoukot veivät kahdeksan miestä. Kaksi viikkoa myöhemmin heidän ammutut ruumiinsa löytyivät parinkymmenen kilometrin päästä. Rikostutkimus ei ole johtanut mihinkään tuloksiin.

Vuodesta 1999 asti jatkuneista katoamisista ei ole saatettu vastuuseen yhtään ihmistä. Syyskuussa Tshetsheniassa vieraillut Euroopan neuvoston edustaja Alvaro Gil Robles arvosteli tämän täydellisen rankaisemattomuuden vain rohkaisevan laittomuuksien jatkamiseen.

Viranomaiset kyllä tietävät ongelman ja sen laajuuden. Tshetshenian siviiliviranomaiset ovat avanneet uhrien omaisten pyynnöstä 1 814 rikostutkimusta vuosina 1999-2005 tapahtuneista katoamisista.

Venäjän syyttäjäviranomaisten mukaan viime vuoteen mennessä yksikään rikos ei ollut johtanut syytteisiin. Tammikuussa 2005 ilmoitettiin, että seitsemän turvallisuusviranomaisten jäsentä on havaittu syyllisiksi laittomuuksiin, mutta siitä ei ole mitään tietoa, onko edes nämä seitsemän tuomittu.

http://hirvasnoro.blogspot.com

Julkaisija: KU/Viikkolehti