Raportti Irakin harhatiedoista: Syntipukiksi tiedusteluelimet

Presidentti George W. Bush sai torstaiaamuna käteensä 600-sivuisen raportin joukkotuhoaseita koskevista amerikkalaisista tiedustelutiedoista. Julkisuuteen oli määrä myöhemmin samana päivänä toimittaa parillasadalla sivulla lyhennetty sensuroitu versio.

Perinteiseen tapaan amerikkalainen media on jo pitkin viikkoa julkaissut runsaasti tietoa raportin keskeisestä sisällöstä.

Komission puheenjohtajana toimi republikaanien Lawrence Silberman ja varapuheenjohtajana demokraattien Charles Robb.

Tiedustelun virheet vai
oliitikkojen valheet

Runsaan vuoden työskennellyt komissio asettaa päävastuun Irakin joukkotuhoaseita koskeneista virheellisistä arvioista tiedusteluelimille ja erityisesti keskustiedustelupalvelu CIA:lle. Komissio ei löytänyt todisteita väitteille, joiden mukaan Bush ja muu poliittinen johto olisivat tietoisesti paisutelleet Irakin uhkaa.

Arvio on jo herättänyt kritiikkiä. Arvostelijat muistuttavat, että yhdeksänjäseninen komissio oli kokonaisuudessaan Bushin eikä kongressin nimittämä, vaikka siinä olikin laajapohjainen edustus.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaista tietoa. Esim. senaatin kuulusteluissa on CIA:n sisältä väitetty, että varapresidentti Dick Cheney kävi ennen sotaa useita kertoja CIA:n päämajassa painostamassa tiedusteluväkeä löytämään yhteyksiä Saddam Husseinin, joukkotuhoaseiden ja al-Qaidan välille.

Senaatti on asettanut oman komission tutkimaan, manipuloitiinko tiedustelutietoja poliittisesti. Tutkimusraporttia lykättiin ensin yli viime marraskuun presidentinvaalien, ja nyt epäillään, että komission republikaaninen puheenjohtaja Pat Roberts aikoo kaikessa hiljaisuudessa haudata koko hankkeen.

Samat virheet
oistumassa

Silbermanin komissio ryöpyttää raskaalla kädellä Yhdysvaltain kaikkiaan viittätoista eri tiedustelupalvelua. Erityistä arvostelua saa usean tiedustelupalvelun yhteistyönä laadittu, lokakuussa 2002 julkaistu ns. kansallinen tiedusteluarvio. Tämä paperi, jonka mukaan Irakin joukkotuhoaseista oli "vastaansanomattomia todisteita", oli tärkeimpiä perusteluja Irakin sodalle.

Komission mukaan keskeinen ongelma sotaa edeltäneessä tiedustelussa oli se, että Irakissa oli liian vähän vanhanaikaisia, kenttätyötä tekeviä vakoilijoita. Siksi tiedusteluraportit pohjautuivat liiaksi satelliittikuviin, siepattuihin viesteihin, loikkareiden kertomuksiin ja - puhtaisiin arvauksiin.

Amerikkalaislehtien mukaan komissio varoittaa, että täsmälleen samat virheet ovat nyt toistumassa Iranin ja Pohjois-Korean suhteen. Los Angeles Times siteeraa nimetöntä viranomaista, jonka mukaan Yhdysvaltain tiedoissa näiden maiden ydinohjelmista on "ammottavia aukkoja".

Kysymys on tulenarka, koska Irakin jälkeen amerikkalaisten on muutenkin vaikea vakuuttaa maailmaa tiedustelutiedoillaan. Valitettavasti nämä ns. nykyisiä turvallisuusuhkia koskevat kohdat on lähes putsattu Silbermanin raportin julkisesta versiosta.

Komissio muistuttaa, että päivämäärästä 11.9.2001 on kulunut jo kolme ja puoli vuotta. Sen mielestä tiedustelupalvelut eivät ole läheskään riittävästi selvillä turvallisuusuhkista, vaikka niiden yhteenlasketut vuosikulut on neljässä vuodessa nostettu reilusta 20 miljardista eurosta yli 30 miljardin euron.

Tiedusteluelimet
yllerryksessä

Bushin määräämän toimenkuvan mukaisesti komissio on käynyt läpi laajan joukon tiedusteluun liittyviä asioita. Se esittää lukuisia suosituksia mm. eri tiedustelupalvelujen yhteistyön parantamiseksi, saadun tiedustelutiedon kriittiseksi arvioimiseksi ja valtavirrasta poikkeavien näkemysten kuuntelemiseksi.

Lokakuun 2002 tiedusteluarviossa varovaiset epäilyt Irakin joukkotuhoaseista oli kätketty alaviitteisiin. Myöhempien todistusten mukaan Bush tai silloinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Condoleezza Rice eivät lukeneet raportin alaviitteitä.

Yhdysvaltain tiedusteluelimet ovat viime vuosina olleet jatkuvassa myllerryksessä. Joulukuussa päätettiin uudistuksesta, jossa kaikkien tiedustelupalvelujen ylimmäksi valvojaksi perustettiin kansallisen turvallisuuden johtajan virka. Tehtävään on tulossa Yhdysvaltain nykyinen Irakin-suurlähettiläs John Negroponte, joka astunee parin viikon sisällä senaatin haastateltavaksi.

Viime vuosien tiedusteluongelmat on selvimmin sälytetty George Tenetin niskaan. Hän sai viime vuonna potkut CIA:n pääjohtajan paikalta. Bushin valitsema uusi pääjohtaja Porter Goss on rymistellyt CIA:ssa sellaisin ottein, että parikymmentä korkean tason virkailijaa on eronnut tai erotettu palveluksesta.

Powell raivostui
arhaanjohtamisesta

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Colin Powell on tällä viikolla tilittänyt tuntojaan saksalaisessa Stern-lehdessä. Powell kertoo ollessaan raivoissaan, kun hänelle selvisi, että hän oli saanut vääriä tietoja Irakin joukkotuhoaseista.

Powell heilutteli helmikuussa 2003 koeputkia YK:n turvallisuusneuvostossa ja vakuutteli Irakin joukkotuhoaseiden uhkaa maailmalle. Hän kertoo Sternissä viettäneensä neljä edellistä päivää tutkien CIA:n materiaalia. Powellin mukaan hän itse ja Bush uskoivat Irakin aseisiin.

Totuuden paljastuttua Powell kertoo olleensa raivoissaan. Ilmeisesti myös häpeissään: "Sadat miljoonat ihmiset katsoivat sitä televisiosta. Minut muistetaan aina tyyppinä, joka esitti tuon asian. Tämän kanssa minun on totuttava elämään."

Powell ei juurikaan arvostele Bushia, vaikka tämä "ehkä joskus esittikin asiat vähän liioitellen". Sen sijaan puolustusministeri Donald Rumsfeldista Powell sanoo, että tämä sai puheillaan Euroopan yleisen mielipiteen kääntymään Yhdysvaltoja vastaan.

Britannian pääministeri Tony Blairille Irakin joukkotuhoaseiden paljastuminen kuvitelmaksi on ollut rankempi paikka kuin Bushille. Blair ei pysty lakaisemaan Irakia maton alle edes vaalien lähestyessä. Tällä viikolla 17 työväenpuolueen kansanedustajaa allekirjoitti äänestäjille julistuksen, jossa he vakuuttavat aina vastustaneensa Irakin sotaa ja tekevänsä kaikkensa miehityksen lopettamiseksi.

Vuoden 1997 ja 2001 vaaleissa Blairin persoona oli työväenpuolueen kovin vaalivaltti. Nyt puolueen ehdokkaat saavat valita valmiin kampanjalehdykän joko terästettynä Blairin kuvalla tai ilman sitä. Useimmat kuulemma valitsevat blairittoman vaihtoehdon.

Julkaisija: KU