Ay-toiminta on monessa maassa hengenvaarallista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ay-toiminta on monessa maassa hengenvaarallista

Globalisaatio lisännyt painostusta järjestäytymistä vastaan. Viime vuonna 145 ihmistä joutui tapetuksi ay-toiminnan vuoksi ja yli 700 kidutetuksi tai hakatuksi

Loukkaukset ja väkivallanteot ay-toimintaa vastaan ovat lisääntyneet, todetaan Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) vuosiraportissa. Tiistaina julkaistu raportti on koottu vuoden 2004 aineistosta.

VAKL:n pääsihteerin Guy Ryderin mukaan raportti osoittaa, miten pitkälle monet hallitukset ja työnantajat ovat valmiita menemään rajoittaakseen työntekijöiden oikeuksia. Syynä on kilpailuedun hakeminen yhä säälimättömämmillä globaaleilla markkinoilla.

Kauhakuormaajalla
akkovahtien päälle


Surmattujen ay-aktiivien määrä nousi viime vuonna 16:lla ja oli 145. Vuosina 2001 ja 2002 tapettujen määrä oli vielä korkeampi, yli 200.

Kolumbia piti edelleen paikkansa vaarallisimpana maana. Siellä surmattiin viime vuonna 99 ay-aktiivia. Monet ay-johtajat eivät uskalla Kolumbiassa kulkea muuten kuin luotiliiveissä ja henkivartijoiden ympäröiminä. Maan hallitus pyrkii järjestelmällisesti heikentämään ay-liikettä.

Eniten ay-toiminnan vuoksi vangittuja oli Aasiassa (1 600). Monille vangitseminen merkitsi myös kidutetuksi tai piestyksi tulemista. Tällaisia tapauksia raportoitiin yli 700, joista 400 Aasiassa.

Aasian maista raportissa mainitaan erityisesti Burma, Filippiinit, Iran, Kambodzha ja Kiina. Esim. Filippiineillä 14 ihmistä sai surmansa, kun kauhakuormaajia ja panssariautoja käytettiin lakkovahtien ketjun murtamiseen. Libanonissa tapettiin 7 ihmistä, kun armeija ampui kohti ay-väen mielenosoitusta.

Yksi VAKL:n suurimpia huolenaiheita on Kiina, jossa hallitus edelleenkin sallii vain virallisen ammattiliiton. Hankkeet riippumattomien ammattiyhdistysten perustamiseksi ovat johtaneet aktiivien pahoinpitelyihin ja vangitsemisiin.

Vessakielto
y-aktiiveille


Erityisen hankalia kehitysmaissa ovat vientiteollisuutta varten perustetut vapaatuotantovyöhykkeet (EPZ), joissa enemmistö työntekijöistä on naisia. Maailmanmarkkinoiden raju kilpailu johti työntekijöiden perusoikeuksien pahoihin loukkauksiin mm. Filippiinien, Fidzhin, Intian ja Sri Lankan EPZ-vyöhykkeillä.

Bangladeshiläisessä vaatetusalan tehtaassa työnantaja palkkasi rikollisia pieksemään järjestäytymistä yrittäneet naistyöntekijät. Jopa sellaisessa maassa kuin Namibiassa malesialaisen tekstiilitehtaan naistyöntekijät saivat koiria kimppuunsa.

Haitin ja Dominikaanisen tasavallan rajalla sijaitsevalla vapaatuotantovyöhykkeellä työnantaja kielsi ensin työntekijöiden valitsemilta edustajilta wc:n käytön ja sitten erotti heidät ja marssitti aseilla uhaten ulos tehtaasta.

Afrikan maista VAKL kiinnittää huomiota mm. Kameruniin, Kongon tasavaltaan, Nigeriaan ja Zimbabween.

Monissa entisen Neuvostoliiton maissa viranomaiset pyrkivät kahlitsemaan ay-liikettä. YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö (ILO) puuttui viime vuonna poikkeuksellisen voimakkaasti Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta muutosta parempaan suuntaan ei ole tapahtunut.

Myös Ukrainassa perinteet työntekijöiden oikeuksien sortamiselle ovat syvään juurtuneita. Raportin mukaan on vielä liian aikaista todeta, onko oranssikumous muuttanut asioita mitenkään.

Georgian ruusukumous ei ainakaan näytä parantaneen ay-oikeuksia. Ay-aktiiveja uhkaillaan ja pidätetään, lisäksi hallitus laittomasti takavarikoi riippumattoman ammattiliiton rahat.

Myös ensi kuun vaaleihin valmistautuva Azerbaidzhan saa raportissa kielteistä huomiota. Erityisesti öljyteollisuudessa ja siihen liittyvissä monikansallisissa yhteisyrityksissä tapahtuu paljon ay-oikeuksien rikkomuksia.

Turkissa paljon
uomautettavaa


Pohjoismaat säästyvät raportissa kokonaan arvostelulta, mutta muuten erilaista huomautettavaa on monissa kehittyneissä teollisuusmaissakin.

Australiassa hallitus on rajusti uusimassa ay-lakeja, ja esim. liittojen edustajien pääsyä työpaikoille ollaan rajoittamassa. Valtakunnallisten työehtosopimusten tilalle ajetaan työpaikkakohtaisia sopimuksia.

Yhdysvallat ei edelleenkään ole ratifioinut järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Myös erilaisia rikkomuksia löytyy sieltä paljon. Monet työnantajat esim. käyttävät tarkoitukseen erikoistuneita yhtiöitä pelottelemaan työntekijöitä, jotta nämä eivät järjestäytyisi.

Erityisen röyhkeä on suuri kauppaketju Wal-Mart, joka mm. palkitsee työntekijöitä, jotka äänestävät järjestäytymistä vastaan.

Venäjällä on tehty useita murhayrityksiä ay-aktiiveja kohtaan.

EU-maista Saksassa on lakot kielletty julkisen sektorin työntekijöiltä. Yksityisellä puolella ovat ay-toiminnan vainoamisessa kunnostautuneet erityisesti kauppaketjut Lidl ja Aldi.

EU:n kymmenessä uudessa jäsenmaassa unioniin liittyminen on parantanut lainsäädäntöä, mutta käytännön toteutuksessa on huomautettavaa mm. Slovakiassa, Tshekissä ja Unkarissa.

EU-jäsenyyttä hakevissa maissa erityisen huono tilanne on Turkissa, jossa on vakavia rajoituksia järjestäytymis- ja sopimusoikeuteen. Hyvin tiukasti määriteltyjen laillisten lakkojen ulkopuolisista työtaisteluista seuraa ankarat rangaistukset.

VAKL:n raportti kokonaisuudessaan ja siitä tehdyt maanosakohtaiset tiivistelmät ovat luettavissa internet-osoitteessa www.icftu.org (englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi).

Julkaisija: Kansan Uutiset

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia