Kiina kiitää kiskoilla

Kiina aikoo kasvattaa huimasti nopeiden junayhteyksien verkostoaan, joka on jo nyt maailman laajin. Hanketta myös moititaan, koska vain rikkailla on varaa matkustaa luotijunilla.

Kiinalla on nopeita ratoja nyt 6 900 kilometriä, ja verkosto aiotaan venyttää 23 000 kilometriin vuonna 2020.

Kuluvana vuonna Kiina on investoinut raideliikenteeseen 58 miljardia euroa eli yli Suomen valtion vuosibudjetin verran. Samalla työllistettiin kuusi miljoonaa henkeä.

Vauraita rannikkokaupunkeja yhdistetään maan sisäosiin, mutta haaveena on myös kiskoyhteys Aasian halki Eurooppaan.

Kiinassa on nyt kovimpia eli 350 kilometrin tuntinopeuksia kestäviä ratoja pari tuhatta kilometriä. Yli tuhannen kilometrin taival Wuhanista Guangzhouhun taittuu kolmessa tunnissa.

Pekingistä taas viilettää Tianjiniin puolessa tunnissa.

Kansantuote kasvaa kohisten

"Rakentaminen vauhdittaa myös energia-, teräs- ja sementtiteollisuuden kehitystä. Jokainen ratoihin sijoitettu yuan kasvattaa kansantuotetta 5,7 yuanilla", Dalianin Jiatong-yliopiston tekniikan osaston johtaja Wang Shengwu tähdentää.

Kiinan kumppaneita suurnopeusjunien hankinnassa ovat olleet Siemens, Alstom ja japanilainen Shinkansen.

Kiinalaiset myös vievät omaa osaamistaan. He ovat mukana Venezuelan ja Turkin ratahankkeissa ja menossa Burmaan sekä Saudi-Arabiaan, jonne tulee luotijunayhteys Mekan ja Medinan välille.

Lehtitietojen mukaan Kiinan ratahankkeet ulottuvat 17 maahan. Yunnanin maakunnan pääkaupungista Kunmingista aiotaan vetää kiskot Singaporeen.

Uusi silkkitie -niminen ratahanke alkaa Xinjiangin autonomisen uiguurialueen pääkaupungista Urumqista ja jatkuu Kazakstanin, Uzbekistanin ja Turkmenistanin kautta aina Saksaan asti.

"Virheinvestointi"

Pekingin Jiatong-yliopiston professori Zhao Jian pitää suurnopeusjunia virheinvestointina Kiinalle. Hänen mukaansa 1,3 miljardin asukkaan maalla olisi paljon kovempi tarve parantaa normaaleja matkustaja- ja tavarajunayhteyksiä.

Zhaon mukaan tavallisilla kiinalaisilla ei ole varaa reissata luotijunilla, joten se jää rikkaiden huviksi. Hän epäilee myös, ettei Kiinan tekninen tietämys riitä nopeiden yhteyksien ylläpitämiseen.

"Kiina on yhä kaukana ulkomaiden kehittyneimmästä rautatieteknologiasta", Zhao sanoo.

Junaliikenteen kehitys on ajanut Kiinan kotimaan lentoja hoitavia yhtiöitä ahtaalle. Jotkut ovat laskeneet luotijunien kanssa kilpailevien reittiensä hintoja jopa 80 prosenttia, ja toisia linjoja on lakkautettu.