Meksikon huumesodalle ei näy loppua
Jo 30 000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa, jonka presidentti Felipe Calderón
Sotilaat ampuivat kolme pikkulasta ja kaksi naista maantiellä Luoteis-Meksikossa kesällä 2007. He olivat tiettävästi armeijan käymän huumesodan ensimmäiset siviiliuhrit, mutta eivät taatusti viimeiset.
2-, 4- ja 7-vuotiaiden lasten lisäksi tapettiin heidän äitinsä ja tätinsä. Naiset toimivat opettajina syrjäisessä kylässä pahamaineisessa Sinaloan osavaltiossa. He olivat liikkeellä perheen vanhalla avolava-autolla, kun tarkastusaseman sotilaat avasivat tulen sitä kohti.
Tapauksesta on yli kolme vuotta, mutta uhrien perhe ei ole vieläkään saanut viranomaisilta anteeksipyyntöä tai edes surunvalitteluja.
Koska Sinaloan lasten ja naisten joukkomurha käsitellään sotilastuomioistuimessa, siitä tiedetään tuskin muuta kuin että syytteessä on 19 sotilasta.
"Näyttö viittaa siihen, että sotilaat avasivat tulen perusteetta", ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi 2009.
Virallisten tilastojen mukaan jo 30 000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa. Oikeistolainen presidentti Felipe Calderón aloitti sen vuonna 2006 lähettämällä armeijan suitsimaan huumekauppaa.
Lisäksi sodan uhreihin kuuluu laskematon määrä leskiä, orpoja, vammautuneita ja maanpakoon joutuneita.
Sodan lieveilmiö on myös "näkymätön naisiin kohdistuva väkivalta", Demokraattisten lakimiesten yhdistyksen David Peña muistuttaa.
"Kuolleiden määrä on niin suuri, ettei nais- ja miesuhrien välillä tehdä eroa. Ja mikä pahinta, murhien motiivejakaan ei selvitetä", hän sanoo.
"Jos kadulta löytyy kuollut tyttö ja ruumiissa on merkkejä väkivallasta, tapaus luokitellaan aina ’järjestäytyneeksi rikollisuudeksi’, minkä jälkeen uhrin omaisilla ei ole mahdollisuuksia vaatia rikoksen selvittämistä", Peña jatkaa.
Ciudad Juárez on noussut maailmankuuluksi naismurhien vuoksi. Kolmen viime vuoden aikana siellä on tapettu lähes 600 naista, kun edellisten 13 vuoden summa oli 575. Vuoden 2010 marraskuun loppuun mennessä oli murhattu jo 288 naista.
Kansalaisjärjestöjen työ ihmisoikeuksien kohentamiseksi Meksikossa on Peñan mukaan mennyt takapakkia viime vuodet.
Meksikon parlamentin selvityksen mukaan maan 31 osavaltiosta 18:ssa on murhattu yhteensä 1 756 naista vuodesta 2007 lähtien. Tuomio on annettu vain kolmessa prosentissa tapauksista. Tasa-arvokysymyksiin erikoistunut toimittaja Sara Lovera muistuttaa, että naiset joutuvat aina sotien uhreiksi.
"Sotilaiden läsnäolo kaduilla lisää naisten haavoittuvuutta, uhkaa heitä ja luo pelkoa. Varsinkin kun sotilaat eivät joudu vastuuseen väärinkäytöksistä", Lovera sanoo.
"Tilanne on karannut käsistä", naisten oikeuksia puolustavan Semillas-järjestön johtaja Blanca Rico sanoo. Hänen mukaansa myös ihmisoikeuksien puolustajat ovat nyt jatkuvien uhkauksien ja hyökkäyksien kohteena.
Meksikon huumesodan "oheisvahingot" leviävät yhä laajemmalle.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan esimerkiksi naisia on vangittu pelkästään siksi, että heitä epäillään huumekauppiaiden heiloiksi.
Toisaalta prostituutio yleistyy alueilla, joille sotilaita on sijoitettu huumesodan vuoksi.
Human Rights Watch on kehottanut Meksikoa käsittelemän sotilaiden toteuttamat seksi- ja ihmisoikeusrikokset siviili- eikä sotilastuomioistuimissa.
Nykyinen laki vuodelta 1933 määrää kaikki sotilaskurin rikkomukset sotilastuomioistuimeen erittelemättä rikoksia, joita sotilaat kohdistavat siviileihin.
2-, 4- ja 7-vuotiaiden lasten lisäksi tapettiin heidän äitinsä ja tätinsä. Naiset toimivat opettajina syrjäisessä kylässä pahamaineisessa Sinaloan osavaltiossa. He olivat liikkeellä perheen vanhalla avolava-autolla, kun tarkastusaseman sotilaat avasivat tulen sitä kohti.
Tapauksesta on yli kolme vuotta, mutta uhrien perhe ei ole vieläkään saanut viranomaisilta anteeksipyyntöä tai edes surunvalitteluja.
Koska Sinaloan lasten ja naisten joukkomurha käsitellään sotilastuomioistuimessa, siitä tiedetään tuskin muuta kuin että syytteessä on 19 sotilasta.
"Näyttö viittaa siihen, että sotilaat avasivat tulen perusteetta", ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi 2009.
Uhrien määrä kasvaa
Virallisten tilastojen mukaan jo 30 000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa. Oikeistolainen presidentti Felipe Calderón aloitti sen vuonna 2006 lähettämällä armeijan suitsimaan huumekauppaa.
Lisäksi sodan uhreihin kuuluu laskematon määrä leskiä, orpoja, vammautuneita ja maanpakoon joutuneita.
Sodan lieveilmiö on myös "näkymätön naisiin kohdistuva väkivalta", Demokraattisten lakimiesten yhdistyksen David Peña muistuttaa.
"Kuolleiden määrä on niin suuri, ettei nais- ja miesuhrien välillä tehdä eroa. Ja mikä pahinta, murhien motiivejakaan ei selvitetä", hän sanoo.
"Jos kadulta löytyy kuollut tyttö ja ruumiissa on merkkejä väkivallasta, tapaus luokitellaan aina ’järjestäytyneeksi rikollisuudeksi’, minkä jälkeen uhrin omaisilla ei ole mahdollisuuksia vaatia rikoksen selvittämistä", Peña jatkaa.
Naismurhat jäävät tutkimatta
Ciudad Juárez on noussut maailmankuuluksi naismurhien vuoksi. Kolmen viime vuoden aikana siellä on tapettu lähes 600 naista, kun edellisten 13 vuoden summa oli 575. Vuoden 2010 marraskuun loppuun mennessä oli murhattu jo 288 naista.
Kansalaisjärjestöjen työ ihmisoikeuksien kohentamiseksi Meksikossa on Peñan mukaan mennyt takapakkia viime vuodet.
Meksikon parlamentin selvityksen mukaan maan 31 osavaltiosta 18:ssa on murhattu yhteensä 1 756 naista vuodesta 2007 lähtien. Tuomio on annettu vain kolmessa prosentissa tapauksista. Tasa-arvokysymyksiin erikoistunut toimittaja Sara Lovera muistuttaa, että naiset joutuvat aina sotien uhreiksi.
"Sotilaiden läsnäolo kaduilla lisää naisten haavoittuvuutta, uhkaa heitä ja luo pelkoa. Varsinkin kun sotilaat eivät joudu vastuuseen väärinkäytöksistä", Lovera sanoo.
Hallitsematon tilanne
"Tilanne on karannut käsistä", naisten oikeuksia puolustavan Semillas-järjestön johtaja Blanca Rico sanoo. Hänen mukaansa myös ihmisoikeuksien puolustajat ovat nyt jatkuvien uhkauksien ja hyökkäyksien kohteena.
Meksikon huumesodan "oheisvahingot" leviävät yhä laajemmalle.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan esimerkiksi naisia on vangittu pelkästään siksi, että heitä epäillään huumekauppiaiden heiloiksi.
Toisaalta prostituutio yleistyy alueilla, joille sotilaita on sijoitettu huumesodan vuoksi.
Human Rights Watch on kehottanut Meksikoa käsittelemän sotilaiden toteuttamat seksi- ja ihmisoikeusrikokset siviili- eikä sotilastuomioistuimissa.
Nykyinen laki vuodelta 1933 määrää kaikki sotilaskurin rikkomukset sotilastuomioistuimeen erittelemättä rikoksia, joita sotilaat kohdistavat siviileihin.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia