Apu vaikuttaa talouskasvuun

YK-yliopiston taloustutkimusinstituutti WIDERin johtaja, professori Finn Tarpin mukaan apukeskustelua hallitsevat ylioptimistiset ja ylipessimistiset äänet, jotka kummatkin ovat väärässä. Tarp yhdessä Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden Channing Arndtin ja Sam Jonesin on etsinyt vastausta kysymykseen: kuinka paljon avulta voi olettaa?

Jos apu olisi kymmenen prosenttia vastaannottajamaan bruttokansantulosta, se toisi pitkällä aikavälillä polentoista prosentin lisäkasvun bruttokansantuloon, tutkijat ovat laskeneet. Vuosina 1970-2000 avun osuus on ollut noin 3,5 prosenttia vastaanottajien bruttokansantulosta.

Trapin mukaan monien avun toimivuutta mittaavien tutkimusten sokea piste on se, että paljon apua saavat maat ovat usein hitaan talouskasvun ja alhaisen bruttokansantulon maita. Tämä saattaisi näyttää siltä, että apu aiheuttaa hidasta talouskasvua – eikä tutkija välttämättä näe ilmiölle toista mahdollista selitystä.