EU:n turvapaikkajärjestelmässä puutteita

Viimeaikaiset tapahtumat Pohjois-Afrikassa sekä humanitaarinen kriisi Kreikassa saattavat viivyttää EU:n turvapaikkajärjestelmän uusimista.

Euroopan yhteisö ja sittemmin unioni ovat kehittäneet vuodesta 1999 järjestelmää, jonka tavoitteena olisi yhtenäistää jäsenmaiden turvapaikkapolitiikkaa ja käytäntöjä. Vuosien mittaan muotoillut asetukset ja direktiivit eivät kuitenkaan ole merkittävästi tasa-arvoistaneet turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia hakea ja saada turvaa EU:n eri jäsenmaissa.

EU:n nykyinen, hajanainen turvapaikkapolitiikka rakentuu vastuunmäärittämisasetuksen, määritelmädirektiivin sekä turvapaikkamenettelyä ja vastaanotto-oloja koskevien direktiivien varaan. Jokaista näistä ollaan nyt uudistamassa Euroopan komission ehdotusten pohjalta. Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet uudistusprosessia tärkeänä, mutta kritisoineet samalla sitä, etteivät kaikki ehdotukset ole julkisia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE:n mukaan näitä ehdotuksia tulisi vielä hioa. Myös Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta ja Amnesty Internationalin Suomen osasto painottavat kaavailtuja uudistuksia suurempien muutosten tarvetta julkaisemassaan vaalimanifestissa.

Järjestöiltä terveisiä unionille

UNHCR ja ECRE vaativat, että järjestelmän tulisi taata yhtäläiset oikeudet pakolaisille ja niille turvapaikanhakijoille, joille myönnetään suojeluasema muun kuin henkilökohtaisen vainon perusteella. Paljon kritisoitua vastuunmäärittämisasetusta tulisi myös remontoida perusteellisesti, jotta EU:n turvapaikkalainsäädäntö voisi mukautua kansainvälisiin ihmisoikeus- ja pakolaissopimuksiin.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat vaalimanifestissaan siitä, että myös Suomen on kannettava vastuuta EU:n turvapaikkapolitiikan kehittämisestä oikeudenmukaiseksi. Suomen tulee osallistua aktiivisesti unionin turvapaikkapolitiikan kehittämiseen nykyistä inhimillisemmäksi ja toimivammaksi, järjestöt linjaavat.

Viime vuosina EU:n turvapaikkapolitiikan painopiste on ollut unionin rajavalvonnan tiukentamisessa. Järjestöjen mukaan tämä vaarantaa kohtuuttomasti Eurooppaan pyrkivien ihmisten mahdollisuuksia saada kansainvälistä suojelua.

Tavoitteista on matkaa käytäntöön

Vuoden vaihteessa turvapaikka-asiantuntija Lilla Drienyovszki EU:n puheenjohtajamaa Unkarin sisäministeriöstä arvioi, että unionin turvapaikkajärjestelmä valmistuisi vuoteen 2012 mennessä. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO aloittaa toimintansa tämän vuoden kesäkuussa, Drienyovszki vahvisti. Viraston on määrä edistää turvapaikkapoliittista käytännön yhteistyötä jäsenmaiden välillä.

UNHCR ja ECRE ovat pitäneet aikataulua kunnianhimoisena varsinkin, jos järjestelmän tarkoituksena on huomioda turvapaikanhakijat entistä vahvemmin oikeudellisina toimijoina. Painetta tällaiseen kehityssuuntaan on syntynyt muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomistuimen tammikuussa antaman ratkaisun myötä. MSS. vs. Belgia ja Kreikka -tapauksessa tuomioistuin katsoi, että maat olivat rikkoneet Euroopan ihmisoikeussopimusta palauttaessaan turvapaikanhakijan vastuunmäärittämisasetuksen perusteella humanitaariseen kriisiin ajatuneeseen Kreikkaan.

Myös viimeaikainen ahdinko Libyassa on luonut kyseenalaista leimaa EU:n turvapaikkapolitiittiselle käytännölle solmia unionin alueelle pääsyä rajoittavia sopimuksia kehitysmaiden valtiojohtojen kanssa. Esimerkiksi Amnesty International on ilmaissut vahvasti tuomitsevansa kyseisen toiminnan ihmisoikeuksien vastaisena ja vaatinut, että EU-maiden tulisi luoda lisää laillisia maahantulokanavia EU-maihin.