Ahdistus kasvaa Kiinassa

Mielenterveysongelmia pidettiin Kiinassa pitkään porvarillisena hapatuksena tai heikkouden merkkinä. Nyt terapeutin puheille pyrkii yhä useampi kiinalainen, mutta palveluista on pulaa.

Virallisen tilaston mukaan mielenterveysongelmista kärsii seitsemän prosenttia Kiinan 1,3 miljardista asukkaasta. Brittiläinen lääketieteen julkaisu Lancet kuitenkin arvioi, että psyykkisiä ongelmia on Kiinassa joka viidennellä aikuisella. Lehden mukaan ammattiapua saa vain yksi tusinasta tarvitsevasta.

Kiinan terveysministeriö raportoi mielenterveysongelmien lisääntyneen yli 50 prosenttia vuosina 2003-2008. Etenkin masennus ja ahdistuneisuus ovat lääkärien mukaan yleistyneet.

Vanhoja ja uusia ongelmia

Kiinassa mielenterveyttä on ollut tapana hoitaa perinteisen lääketieteen keinoin. Kommunistisen vallankumouksen aikaan vuonna 1949 maassa oli puoli miljardia asukasta ja vain 60 psykiatria. Mao Zedongin valtakausi kulttuurivallankumouksineen aiheutti traumoja monille, mutta niistä puhumista pidettiin häpeällisenä.

Vanhat vaivat ovat jääneet hoitamatta, ja viime vuosikymmenten vinha talouskasvu on tuonut uudenlaisia paineita.

Itsemurha on nuorten ja siirtotyöläisten johtava kuolinsyy. Apple-yhtiölle komponentteja valmistavassa Foxconnissa koettiin viime vuonna suoranainen itsemurha-aalto

Häiriöistä viestivät myös keski-ikäisten miesten murhanhimoiset hyökkäykset lasten kimppuun viime vuonna. Niitä selitettiin sukupuolijakauman vääristymällä, joka vaikeuttaa miesten avioitumista.

Terapeutit harvassa

Kiinassa on vakava pula mielenterveyspalveluista, sillä psyykkisiä ongelmia on lapsistakin 15-20 prosentilla, armeijan sairaalan apulaisjohtaja Fan Li myöntää. Fanin mukaan Kiinassa oli vuonna 2005 vain 572 mielenterveyttä hoitavaa laitosta ja noin yksi laillistettu terapeutti kymmentätuhatta asukasta kohti. Tavoitteena on yksi terapeutti tuhatta asukasta kohti.

Mielenterveydestä kuitenkin puhutaan aiempaa vapaammin, ja esimerkiksi television keskusteluohjelmissa ihmiset ruotivat ongelmiaan asiantuntijoiden kanssa.

"Kiinalaiset etsivät nyt uusia tapoja lähestyä mielenterveyskysymyksiä. En tiedä, mihin se johtaa, mutta se antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden auttaa ihmisiä ja nykyaikaistaa mielenterveyshuoltoa", Pekingin yliopiston psykologian apulaisprofessori Zhong Jie aprikoi.

Hinnat alas, koulutus ylös

Kiinan valtio on luvannut sijoittaa miljardeja euroja mielenterveyspalvelujen kohentamiseen. Psykiatrisia sairaalapaikkoja lisättiin 50 000 vuosina 2003-2008. Itsemurhaa aikoville tarjotaan hätäpuhelimia ja kouluihin pestataan terapeutteja.

Laki mielenterveyspalveluista kuitenkin puuttuu, ja harvalla on hoitoja korvaava vakuutus. Terveysministeriön mukaan viime vuonna maksettiin korvauksia 45 000 potilaalle avohoidossa ja 7 000:lle laitoshoidossa.

Psykiatrisesta hoidosta peritään usein kiskurihintoja. Tunnin terapia voi maksaa yli 30 euroa, kun kiinalaisten keskipalkka on noin 65 euroa kuukaudessa. Moni potilas kiukustuu, kun hoito ei tepsi heti.

Hintoja pitäisi laskea ja terapeuttien koulutusta parantaa, laillistettu psykologi Cheng Xi sanoo. Hänen mukaansa moni huonosti koulutettu terapeutti ei yksinkertaisesti osaa auttaa potilaitaan.