Onko Suomesta rauhanvälityksen suurvallaksi? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Onko Suomesta rauhanvälityksen suurvallaksi?

Rauhanvälittämisen kapasiteetti on rakennettava kansainvälisen osallistumisen kautta, kirjoittaa Ari Kerkkänen.

Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin Taustapaperi-sarjassa julkaistu filosofian tohtori Ari Kerkkänen artikkeli Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen pohtii Suomen edellytyksiä profiloitua rauhanvälittäjänä.

"Lienee itsestään selvää, että Suomella ei ole sellaisia muista valtioista poikkeavia erityisominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat uskottavan osallistumisen rauhanvälittämiseen ilman, että niitä valmiuksia ryhdytään määrätietoisesti kehittämään", Kerkkänen kirjoittaa.

Kerkkänen tunnustaa Suomen ja yksittäisten suomalaisten, muun muassa Martti Ahtisaari, Pekka Haavisto, Harri Holkeri ja Elisabeth Rehn, onnistumisen rauhanvälitystehtävissä. Aikaisemmista onnistumisista ei kuitenkaan seuraa, että myös jatkossa onnistuttaisiin.

Artikkelissaan Kerkkänen myös varoittaa rakentamasta liikaa yksilöiden varaan. ”Tähtäimeksi ei kannata asettaa yksittäisten huippuvälittäjien löytämistä, vaan kärsivällistä voimavarojen kasvatusta kansainvälisiin tehtäviin osallistumisen ja rauhanvälitystä ja luottamuksen rakentamista tukevan koulutuksen kautta.”

Painopiste kansainväliseen osallistumiseen

Mahdollisimman laaja monipuolisiin kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen on tehokas tapa kasvattaa rauhanvälityksen kapasiteettia. Kerkkäsen mukaan juuri laaja kansainvälinen kokemus selittää henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella Ahtisaaren onnistumisen.

Osallistuminen aktiivisesti YK:n rauhanturvatehtäviin, EU:n kriisinhallintatehtäviin ja
erilaisiin kehitysyhteistyötehtäviin on sitä, mihin Suomen pitäisi panostaa. Osaamisen lisäksi voidaan kasvattaa Suomen uskottavuutta, jota välitystehtävissä tarvitaan.

Kansainvälisiin tehtäviin osallistumisen ohella Kerkkänen myös korostaa tutkimuksen merkitystä sekä ehdottaa perustettavaksi kansallisen sihteeristön koordinoimaan järjestelmällistä rauhanvälittämisen edellytysten luomista sekä tutkimusklusterin toimintaa.

Eikä rauhanvälityskään onnistu ilman rahaa. ”Ilman rahoitusmekanismia hyvät tavoitteet uhkaavat jäädä vain päätöksiksi paperilla”, Kerkkänen sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia