Suomen kouluissa vaietaan rasismista

Rasismi on koulukontekstissa vaiettu asia. Sen taustalla vaikuttavat muun muassa kamppailu koulutilan hallinnasta ja pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä, selviää arkipäivän rasismia kouluissa tutkineen Anne-Mari Souton väitöskirjasta.

Rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jäykkyys ilmenee tutkimuksen mukaan koulussa muun muassa suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välisenä valtataisteluna koulutilan hallinnasta.

Myös fyysisen välimatkan ylläpitäminen, toisille puhumattomuus sekä vain oman puoliskon nuorten tervehtiminen ovat koulussa ilmenevän, näkymättömäksi tehdyn rasismin muotoja. Myös tyttöihin kohdistuvaan "huorittelu" kietoutuu usein yhteen rasismin kanssa.

Suomalaisnuorelle avoin rasismin vastustaminen saattoi tutkimuksen mukaan merkitä poissulkemista omasta ryhmästä ja pahimmillaan väkivallan kohteeksi joutumista.

Jouko Jokisalon Rauhan Puolesta -lehteen haastatteleman Souton mukaan rasismi on koulukontekstissa vaiettu aihe eikä sitä esimerkiksi nosteta esiin opetussuunnitelmassa.

Yksi tapa tukahduttaa keskustelu kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä on Souton mielestä maassa maan tavalla -periaatteeseen vetoaminen, mikä näkyy myös väitöskirjaa varten haastateltujen lasten asenteissa: erään yhdeksäsluokkalaisen mukaan maahanmuuttaja voi välttyä rasismilta olemalla "mahollisimman tavallinen, samanlainen kuin suomalainen."

Souton tutkimusten mukaan opettajat ovat kyvyttömiä puuttumaan rasismin ilmiöihin. Hänen mukaansa keskeistä on pohtia suomalaisnuorten suhtautumiseen maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohtaan. Hän kaipaakin lisää keskustelua suomalaisnuorten asenteisiin vaikuttamisesta ja ryhmädynamiikasta.