Valtaosalle suomalaisista pesukone on itsestäänselvyys. Sellainen löytyy kylpyhuoneen nurkasta, keittiöstä, kodinhoitohuoneesta tai jostakin muusta soveliaasta paikasta. Ja niilläkin, joilla ei ole omaa pesukonetta, on yleensä mahdollisuus käyttää taloyhtiön pesutuvan pesukonetta.

Mitä taikuutta näin arkipäiväisessä kodinkoneessa voi olla? Ruotsalaisen Karoliinisen instituutin professori Hans Roslingin mukaan pesukoneen taianomaisuus piilee siinä, että se säästää aikaa. Hän kertoo pesukoneen mullistavista vaikutuksista videossaan Hans Rosling and the magic washing machine.

Pesukoneen pyöriessä on aikaa tehdä jotakin muuta: lukea, kirjoittaa, laittaa ruokaa tai käydä kirjastossa, kuten Rosling ja hänen äitinsä olivat tehneet vuonna 1952, jolloin Rosling oli nelivuotias. Tuolloin Roslingin perheeseen oli pitkällisen säästämisen jälkeen ostettu automaattinen pesukone ja sitä käytettiin ensimmäistä kertaa.

"Mitä tapahtuisi, jos kaikilla olisi pesukone? Entä olisiko se toivottavaa ja mahdollista?"

Kun pyykit olivat koneessa Roslingin äiti sanoi: ”Hans, nyt pyykit ovat koneessa ja kone tekee kaiken työn. Nyt me voimme mennä kirjastoon.” Roslingin mukaan alku hänen uralleen professoriksi oli se, että hänen äidillään oli aikaa lukea hänelle. Kiitos pesukoneen.

Enemmän aikaa elämään

Maailmanlaajuisesti pesukone ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Enemmistölle maailman väestöstä se on samankaltainen haave kuin Roslingin vanhemmille ja monille muille ruotsalaisille noin 60 vuotta sitten sekä suomalaisille hiukan myöhemmin.

Suurin osa ihmisistä pesee yhä pyykkinsä käsin. Rosling on laskenut, että noin kahdella miljardilla on pesukone. Ilman pesukonetta elää siis noin viisi miljardia ihmistä.

Mitä tapahtuisi, jos kaikilla olisi pesukone? Entä olisiko se toivottavaa ja mahdollista?

Roslingin mukaan pesukoneiden saaminen kaikille hyödyttäisi eniten naisia ja lapsia. Naiset vapautuisivat kuluttavasta ja aikaa vievästä pyykin pesemisestä käsin. He voisivat käyttää näin vapautuvan ajan johonkin muuhun. Esimerkiksi lukea lapsilleen kirjoja tai opetella itse lukemaan tai opiskella vieraita kieliä, kuten Rosling äiti oli tehnyt.

Pidemmällä aikavälillä kerrannaisvaikutukset olisivat huikeat. Ruotsi tai Suomi eivät ole sattumalta vauraita ja menestyviä valtioita. Vaurautta ja menestystä on saavutettu paitsi siirtämällä kuluttavaa käsityötä koneille myös panostamalla koulutukseen ja sivistykseen.

Koneessa ei viherpesuohjelmaa

Vaikka pesukoneen saaminen kaikille toisi paljon hyvää, siitä seuraisi Roslingin mukaan myös ongelmia, joista keskeisin on energian- ja sähkönkulutuksen epätasainen jakautuminen eri osissa maailmaa.

Maailmanpankin tilastojen mukaan vuonna 2008 maailman sähkönkulutus henkeä kohti oli 2875 kilowattituntia (kWh). Se vastaa suunnilleen suomalaisen kolmen asukkaan kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta (2550 kWh).

”Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pesukoneeseen ja sen tuottamiin hyötyihin?”

Korkean tulotason maissa sähkönkulutus henkeä kohti on kuitenkin yli kolminkertainen maailman keskikulutukseen verrattuna. Korkean tulotason maiden keskikulutus, 9518 kWh, vastaa suomalaisen nelihenkisen korkeatasoisesti varustetussa omakotitalossa asuvan perheen sähkönkulutusta (10 000 kWh).

Vähiten kehittyneissä maissa sähkönkulutus henkeä kohti oli vuonna 2008 150 kWh. Siis vain viisi prosenttia maailman keskikulutuksesta ja ainoastaan kaksi prosenttia korkean tulotason maiden sähkönkulutuksesta. Suomalainen kolmihenkinen kerrostalossa asuva talous käyttää saman verran sähköä vuodessa pyykinpesuun.

Verrattaessa väestön jakautumista Maailmanpankin tilastot osoittavat, että korkean tulotason maissa asuu vajaa viidennes (17 %) ja vähiten kehittyneissä maissa runsas kymmenesosa (12 %) maailman väestöstä. Epäsuhta sähkönkulutuksen ja väestön jakautumisen välillä on ilmeinen, eikä ole oletettavissa, että se ainakaan nopeasti muuttuisi.

Roslingin mukaan energiankulutus kasvaa sekä väestönkasvun että talouskasvun seurauksena. Koska väestön kasvu keskittyy alhaisen tulotason maihin, sen vaikutus on vähäinen. Sen sijaan Rosling arvioi talouskasvun lähes kaksinkertaistavan energiankulutuksen vuoteen 2050 mennessä viime vuoden tasosta. Samoin hän arvioi rikkaiden maiden osuuden säilyvän entisellään: puolet energiasta kulutetaan rikkaissa maissa.

Vihreää energiaa lisättävä

Pesukoneilla yksin ei tietenkään tällaisia kasvulukuja saada aikaan, sillä pesukoneiden osuus korkean tulotason maidenkin sähkökulutuksesta on pieni. Esimerkiksi Suomessa pyykinpesun ja -kuivauksen osuus kotitalouksien sähkön kokonaiskulutuksesta vaihtelee kahdesta viiteen prosenttiin asuntotyypistä riippuen.

Varsinaiset sähkösyöpöt löytyvät muualta. Suomessa vuonna 2006 kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää olivat valaistus (22 %), kylmälaitteet (13 %) ja kodin elektroniikka (12 %). Kylmälaitteiden kulutuksen osuus on laitteiden tehostumisen myötä laskenut, mutta kodin elektroniikan osuus on kasvanut nopeasti.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pesukoneeseen ja sen tuottamiin hyötyihin?

Vastauksensa aluksi Rosling muistuttaa ilmastonmuutoksen olevan tosiasia. Sen johdosta sähkölaitteiden energiatehokkuutta on lisättävä, ja on lisättävä uusiutuvan vihreän energian osuutta. Roslingin visio on se, että puolet kaikesta energiasta olisi vihreää energiaa.

Videonsa päätteeksi Rosling esittää itsensä ja äitinsä puolesta kiitokset: ”Kiitokset teollistumiselle, kiitokset terästehtaille, kiitokset voimalaitoksille ja kiitokset kemianteollisuudelle, joiden ansioista meillä oli aikaa lukea kirjoja.”

KATSO VIDEO: Hans Rosling and the magic washing machine