Namibialaisilla hyviä kokemuksia kansalaispalkasta

Namibiassa kolmisen vuotta sitten aloitettu kansalaispalkkakokeilu on ollut onnistunut, kirjoittaa Hanna Koivisto global.finland.fi -sivuilla. Perustulo on vaikuttanut positiivisesti muun muassa työllistymiseen ja koulutukseen.

Kansalaispalkkakokeilu sai alkunsa, kun joukko namibialaisia kirkkoja, ammattiliittoja ja hiv-ongelman parissa työskenteleviä järjestöjä päätti osoittaa, kuinka perustulolla voitaisiin parantaa etenkin maan köyhien oloja. Projektin myötä Otjiveron kylässä alettiin jakaa sen asukkaille kuukausittaista sadan Namibian dollarin (10 euron) suuruista perustuloa.

Perustulolla on ollut kylässä monia positiivisia vaikutuksia, kuten työttömyysprosentin laskeminen.

Esimerkiksi Frida Nembwaya pystyy nyt työllistämään itsensä: hän investoi perheensä ensimmäiset kansalaispalkat polttopuihin ja leivontatarvikkeisiin, leipoi leipiä ja myi ne kyläläisille dollarin kappalehintaan. Nykyään hän saattaa tienata kuukaudessa 2000 Namibian dollaria entisen 150–400 dollarin sijaan. Lapsensa Nembwaya on pystynyt lähettämään kouluun.

Kansalaispalkan tulon myötä koulua käyvien lasten määrä ja terveyskeskuksen käyttö ovat lisääntyneet ja aliravittujen lasten määrä ja rikokset vähentyneet. Moni on alkanut pitää omia puutarhoja, ja paikalliset kauppiaat antavat nyt ruokaa luotolla, kun tietävät, että työttömillekin tulee rahaa säännöllisesti.

"Aiemmin luottoa ei pahimmassakaan hädässä herunut", kertoo töitä etsivä entinen karjavaras Frederick Hansen.

Perustuloa ajavan koalition tavoitteena on, että kansalaispalkasta tulisi valtakunnallinen ja sitä saisivat kaikki alle 60-vuotiaat namibialaiset ilman ehtoja. Kansalaispalkan tarkoitus on taata köyhimmille pääsy työmarkkinoille, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Ihmisten arvioidaan kuluttavan rahansa omissa naapurustoissaan, joissa se hyödyttäisi ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria paikallisia yrityksiä. Samalla se helpottaisi painetta muuttaa maalta kaupunkeihin.