Somaliassa ja muualla Afrikan sarvessa tarvitaan kipeästi ruoka-apua, mutta se ei yksin riitä, sillä kuivuuden ja nälän syyt ovat syvällä.

Afrikan karjataloutta tutkineen Helen de Joden mukaan Somalian nälänhädän taustalla ovat muun muassa modernin maailman aiheuttamat ongelmat vanhalle paimentolaiselämäntavalle.

Paimentolaiset eivät enää kykene sopeutumaan kuivuuskausiin, koska kaupallinen maanviljely vie tilaa paimentolaiselämäntavalta.

Afrikan sarven kuivilla alueilla elävät noin 20 miljoonaa paimentolaista ovat vuosisatojen ajan selvinneet kuivuuskausista. Perinteisesti he ovat siirtyneet kuivilta alueilta sinne, missä on jo satanut ja missä karja voi laiduntaa. Tärkeitä laidunalueita on säästetty kuivuuskausia varten.

"Viime vuosikymmeninä paimentolaisten maat ovat joutuneet maatalouden ja suurten kaupallisten tilojen käsiin, usein tärkeillä avainalueilla. Se on heikentänyt koko järjestelmää ja vähentänyt lihan- ja maidontuotantoa", De Jode kuvailee The Guardian -lehdessä.

Samaan aikaan konflikti etenkin Somaliassa on rajoittanut karjan liikkuvuutta. Karjan myyminenkään ei välttämättä ole pelastus, sillä viime aikoina ruuan hinta on noussut ja karjan hinta laskenut.

Somaliassa tilannetta on vaikeuttanut vielä sekin, että islamistijärjestö al-Shabaab ei ole päästänyt apua hallitsemilleen alueille.

Niinpä ensin Somaliassa alkoi kuolla karjaa, sitten ihmisiä.

"Ei ollut vettä, ei laidunmaata, ei ruokaa. Menetimme kaiken. Tämä on pahin kuivuus, jonka olen koskaan kokenut", kertoi Keniaan kuivuutta paennut 63-vuotias Ali Mohamed The Guardianille.

Hän menetti kuivuudelle tyttärentyttärensä ja 90-päisen karjansa.

Helen de Jode muistuttaa, että niin tärkeää kuin katastrofiapu onkin, se ei pelasta koko paimentolaiselinkeinoa. Kuivuuden mentyä ohi paimentolaiset tarvitsevat apua vielä pitkään rakentaakseen elinkeinonsa uudelleen.

Apua tarvitaan lisää

YK:n ruokaohjelma WFP on aloittamassa lähipäivinä avustuslennot Somaliaan, jonka asukkaista noin puolet, 3,7 miljoonaa, kärsii kriisistä. YK julisti Etelä-Somalian kahdelle alueelle nälänhädän keskiviikkona.

Apua tarvitaan kipeästi, sillä kansainvälinen yhteisö on reagoinut hitaasti kriisiin. Muun muassa avustusjärjestö Oxfamin mukaan apua tarvittaisiin Itä-Afrikkaan lisää ainakin 800 miljoonaa dollaria. Tarvitusta miljardista dollarista vain 200 miljardia on saatu kasaan.

"Ei ole aikaa hukattavaksi, jos aiomme välttää massiiviset ihmishenkien menetykset. -- Maailma on reagoinut kriisiin hitaasti, mutta enää ei voi esittää tekosyitä toimimattomuuteen", sanoo Fran Equiza, järjestön aluejohtaja.

Oxfamin mukaan Euroopan vastaus on ollut yllättävän hidas. Se moittii esimerkiksi Italiaa, Tanskaa ja Ranskaa hidastelusta. 

Yhteensä Afrikan sarven kuivuudesta kärsii noin 11 miljoonaa ihmistä.

* Lahjoita Itä-Afrikan ruokakriisin uhreille: http://maailma.net/artikkelit/auta_itaafrikan_ruokakriisin_uhreja